Iätön mies

/in /by

Olen aiemminkin kirjoitanut norjalaista sukujuurta omaavasta Dag Aabyestä.

Mies on lähes 80 vee, mutta paljon paremmassa iskussa kuin moni kolmekymppinen. https://www.theatlantic.com/video/index/555527/dag-aabye-death-race/

Oheinen video on siinä mielessä takapuolesta, että itse päähenkilön etsimiseen menee puolet noin 15 minuutin otoksesta. Tuntuu välillä siltä, että tarkoitus on esitellä kuvaajakaksikon Subarua eikä itse päähenkilöä.

No, sitten kun päästään asiaan, niin videon sisältö muuttuu todella mielenkiintoiseksi…..

Jos haluaa olla tuossa iässä yhtä hyvässä fyysisessä iskussa kuin Dag, niin se työ kohti tavoitetta on aloitettava hyvissä ajoin, mielummin jo tänään.

Juoksin Kirsin kanssa perjantaina Nuuksio Winter Run -reittiä ja vähän muitakin aikallisia polkuja. Itse NWR-kisahan on tänään.

Kisareitti lähtee Solvallan urheilukentältä ja ensimmäistä kertaa järjestettävän talvijuoksukisan polut ovat kilsaa puoltatoista lukuunottamatta tosi hyvässä kunnossa.

Jalat olivat perjantaina vähän tukossa, sillä tein torstai-iltana muutamia harjoituksia painojen kanssa.

Reppu ja reissumies perjantain juoksulenkillä.

Laiva oli lastattu…

/in /by

“Etelämantereen tutkimusmatkailija Sir Ernest Shackletonin kadonnut Endurance-alus löydettiin viikonloppuna Weddellinmeren pohjalta Antarktiksen läheltä.” kertoo mm. Ylen uutinenhttps://yle.fi/uutiset/3-12350290

Laiva mikä laiva saattaa moni ajatella.

No, ei minulle.

Olen suuri Sir Ernest-fani..

Tässä tarina Endurancesta pähkinänkuoressa. Shacletonin retkikunnan piti alun perin vaeltaa ensimmäisinä halki Etelämantereen. Muutamaa vuotta aiemmin Amundsen miehistöinen oli päässyt ensimmäisenä etelänavalle, mutta brittiryhmä päätti pistää vielä paremmaksi.

Taivaltaa koko mantereen halki.

Kuten retkikunnille on monasti käynyt, niin tämäkään ei mennyt käsikirjoituksen mukaan. Päin vastoin. Miehistö joutui jättämään laivan, joka sitten upposi.

Hyisistä olosuhteista pelastautuminen nosti retkikunnan johtajan maailman maineeseen.

“Endurancen murskaannuttua jäiden puristukseen marraskuussa tutkimusmatkailija Sir Ernest Shackleton ja miehistö pelastautuivat jäätikölle laivaveneisiin. He selvisivät jotenkin kylmyydestä ja vaelsivat Elefanttisaarelle.

Shackleton onnistui jotenkin purjehtimaan pienellä laivaveneellä hakemaan apua ja elokuussa 1916 pelastusalus saapui noutamaan miehistöä Elefanttisaarelta”. (Lähde: Yle)

Olen lukenut miehistön koettelemuksista kirjoitetun kirjan moneen kertaan läpi. Ja taidan lukea nyt uudestaan….

Pelkästään Sir Ernestin ansioksi ei miehistön selviytymistä voi laskea, mutta hän olikin mestari pestaamaan itseään pätevämpiä miehiä retkikuntaansa.

Esimerkkinä käyköön tuo Elefanttisaarelta pelastautuminen, joka ei olisi onnistunut ilman mukana ollutta laivan kippari Frank Worseleyta, joka oli mestari-navigaattori.

Olen yrittänyt noudattaa omilla retkikunnilla Shackletonin oppeja. Palkkaa mukaan vain parhaat miehet, joiden osaaminen ylittää omat avut ihan heittämällä.

Lyhyt muisti

/in /by

Moni on varmaan tokaissut kuluvan talven aikana, että “näin paljon lunta ei ole ollut miesmuistiin”.

No, sanotaan että polittinen muisti on lyhyt ja sama koskee varmaan menneitä talvia.

Kuuntelin keskiviikkona Ylen radiolähetystä, jossa kerrottiin, että talvella 2010 ja 2013 oli 1,5 kertaa enemmän lunta kuin tänä vuonna.

Minä muistan molemmat talvet oikein hyvin, sillä ne olivat juuri ennen Grönlannin 1.jäätikkömatkaa ja Kalaharin autiomaan ylitystä.

Molempina talvina tuli vierailtua myös talon katolla tiputtamassa lunta.

Ja silloinkin tuntui siltä, ettei nää lumet sula ennen juhannusta, mutta toisin kävi.

Juoksin keskiviikkona ehkäpä tämän vuoden parhaan lenkin. Ensiksi taivalsin hyvin lanattua lumen päällystämää hiekkatietä kohti Kattilajärveä, josta käännyin takaisin ja noin vajaa kilsa ennen Nuuksiontietä hyppäsin lumivallien yli kohti Sikalammetille vievää polkua.

Siellä taivalsin hyvän lenkin ennen kotiin paluuta.