Suuria tunteita

/in /by

Ostin viime viikolla auton, joka ei ole mikään vähäpäästöinen Prius, vaan nykyistä pikkumaasturianikin janoisempi Toyota Land Cruiser.

Ainakin meillä miehillä on tapana selittää auton ostoa erilaisilla järkisyillä.Myönnän auliisti, että  meikäläinen meni kohti ostopäätöstä vahvasti tunnekylki edellä. Retkikuntamme käytti Saharassa Land Cruisereita ja olen (myös)sen jälkeen kuolannut kyseisen merkin perään. Ja kun netistä löytyi vain 33.000 kilsaa ajettu Cruiseri, niin se oli sitten menoa.

Kumpikohan on suurempi ilmastorikollinen, koiran omistaja vai maasturikuski? Oheinen juttu saa ainakin hauvelit takajaloilleen, sillä sen mukaan koirilla on suurempi hiilijalanjälki, kuin maastureilla, ainakin jos autolla ajaa hieman alle 10,000 kilometriä vuodessa. 

http://www.autoguide.com/auto-news/2012/08/toyota-landcruiser-has-half-the-carbon-footprint-of-a-dog.html

Löysin netistä tutkimuksen, jossa verrattin maastoautojen ja  lehmän pierujen välisiä päästöeroja.Jätän tutkimuksen julkistuksen siihen ajankohtaan, kun taas vaihdan autoa. Toivottavasti siihen menee ainakin 10 vuotta.

Kuten niin moni muukin maanantai, niin myös tämä oli juoksun suhteen lepopäivä.

 

Hittiala?

/in /by

Kaveri lähetti oheisen linkin, joka koskee “tulevaisuuden hittialoja”. Yksi niistä on seikkailujuoksu…”Seikkailujuoksija (AMK) saa nelivuotisten opintojensa aikana muiden muassa talous-, rahoitus-, julkisuudenhallinta ja varpaidenhoito-oppia. Lukekaapa juttu. Minua se ainakin nauratti:-)

http://cheatingu.com/uutissirkus/?p=846

Greg vahvisti eilen tulevansa ensimmäistä kertaa Suomeen. Hän ottaa joulukuun matkalle mukaansa vaimonsa Sarahin ja pian 8-vuotiaan Spencerin sekä tyttärensä, jonka toinen nimi on Everest. Neve syntyi samana vuonna, kun Greg kiipesi maailman korkeimman vuoren huipulle.

Aiomme viettää yhteistä aikaa pääosin Lapissa. Agendassa on juoksutreenien lisäksi koiravaljakkoajelua, joulupukin treffaamista ja muuta mukavaa.

Sunnuntain 1h45 min lenkki meni lauantain tapaan tosi hienosti. Nilkka on siis parantunut hyvin. Pidän maanantaina lenkkivapaata.

Kinesio

/in /by

Kävin reilu viikko saamassa nilkkahoitoa fysioterapeutti Santtu Rannan vastaanotolla. Santtu näytti tapaamisemme aikana muutaman videopätkän, jotka käsittelivät kinesioteippausta.

Monet ovat varmaan huomanneet, kuinka viime vuosina usean huippuyleisurheilijan takareisi tai olkapää on teipattu esim. vaaleansinisellä teipillä. Urheilijat käyttävät kinesioteippausta mm.kivunhoitoon, turvotuksen poistoon, kuntoutukseen,nivelten liikkuvuuden parantamiseen…..

Näin Santun videolta, kuinka kiusallisesta plantaari faskiitista kärsinyt potilas sai muutaman palan teippiä jalkaan ja kipu oli poissa. Sama juttu akillesvaivan kanssa.

Kaverillani oli kiusallinen lonkan tulehdus, joka esti täyspainoisen urheilun. Kinesioteippauksen salat tunteva fysioterapeutti teki teippitaidetta, jonka jälkeen kipu oli tiessään..ja juoksutreenit jatkui. Viikon kuluttua teippi otettiin pois ja elämä jatkui ilman kipua.

Kinesioteippauksen kehitti japanilainen kiropraktikko Kenzo Kase 1970-luvulla, huomatessaan ihon liikuttamisen (teippauksen avulla) vaikuttavan nivelen liikelaajuuteen ja koettuun kipuun.

Juoksin lauantaina karvan yli 1h30min. Matka sujui kepeästi eikä nilkka vihoitellut (juuri) lainkaan. Tein iltapäivällä myös toisen, erittäin monipuolisen treenin.

Haravointi on nimittäin ihan ässätreeniä. Haravoinnin aikana vartalo saa kevyttä monipuolista kiertoliikettä varsinkin, kun muistaa vaihtaa aina silloin tällöin haravaotetta.

Lehtien nostaminen kottikärryyn venyttää mukavasti takareisiä. Eikä siinä vielä kaikki, sillä lopuksi on vuorossa voimatreeni. Meillä on käytössä “kottikärry”, jossa on irroitettava lava. Märkiä vaahteranlehtiä täynnä oleva lava painaa melko paljon ja sen kippaaminen tontin perukoilla sijaitsevaan lehtien hautausmaahan tuo jerkkuä niin käsiin, selkälihaksiin kuin jalkoihin!