Vähiin käy…

/in /by

..nimittäin vierailuaika täällä kaukana, jossa olen järjestämässä seuraavaa aavikkojuoksua.

 

Mikäli homma menee todella putkeen, niin lupa voisi olla todellisuutta huhtikuun lopussa-toukokuun puolivälissä. On se vielä mahdollista, että tulen käymään täällä keväällä vielä kolmannenkin kerran. Ja tulen tänne vaikka neljännen tai viidennenkin kerran, jos tarvetta ilmenee.

 

Kun varsinainen lupa-asia on kunnossa, niin sen jälkeen siirrytään vaiheeseen kaksi eli rahoituksen hankkimiseen. Siitä sitten joskus toiste lisää…

 

Juoksin tänään kevyen tunnin lenkin kaikean muun säätämisen välillä. Seuraava lenkki juostaakin Suomessa.

 

Lähden maanantaina kohti härmää klo.4.30 ja mikäli lennot menevät aikataulun suhteen putkeen, niin minun pitäisi olla jo illan aikana kotona.

 

 

Aavikolla

/in /by

Tulin aavikolta pois hieman rtuajassa, mutta hauskaa oli, siis todella kivaa. Kirjoitan tätä blogia suurlähetystön tiloissa syystä, että hotellini on ylibuukattu enkä voinut enää jäädä sinne. No, tämä järjestely kelpaa paremmin kuin hyvin.

 

Perjantain korismatsi meni hyvin ja sain tilaisuuden keskustella tapahtumaan osallistuneen “napamiehen” kanssa. Hän lupasi tukea hanketta. Tässä on kuitenkin vielä monta aitaa, jonka yli on hypättävä ennen kuin lupa-asiat ovat lopullisesti pulkassa. Olen erittäin luottavainen…

 

Aavikkoseikkailun ensimmäinen mahdollien toteutumisaika olisi marras-joulukuun välinen aikana, mutta sen näkee sitten. Nyt on tärkeintä saada viranomaisten hyväksyntä ja sen jälkeen mietitään kaikkien osapuolten kannalta paras mahdollinen aikataulu. On tää vaan kaikkien seikkailujeni äiti. Kohta on mennyt 1,5 vuotta siitä, kun lähdin järkkäämään tätä tulevaa seikkailua.

 

Huomenna sunnuntaina on vielä yksi lounasmiitinki ja sen jälkeen juoksulenkki. Sen jälkeen tämä matka on taputeltu. Olen jo tässä vaiheessa erittäin tyytyväinen siihen, että tulin paikalle!

 

 

 

 

Korista

/in /by

No niin, pääsin viimein juoksemaan jos ei nyt ihan aavikolle, niin ainakin melkein. Kengät olivat lenkin jälkeen ainakin pölyiset. Siitä onkin aikaa, kun kengissä on ollut ylimääräinen kerros hiekkaa, sillä enemmän niissä on ollut viime aikoina lunta tai loskaa.

 

Illalla on päivän ns.virallinen osuus, johon liittyy kyllä urheiluakin. Minut on nimittäin kutsuttu pelaamaan ko.tilaisuuteen myös koripalloa ja yllätys, yllätys, minut on plaseerattu samaan joukkueeseen, jossa pelaa aavikkojuoksuluvan kannalta tärkeä henkilö. Ihan hyvä, että ollaan samalla puolella, niin en vahingossa rappaa häntä:-)

 

Pelaan korista ihan mielelläni, sillä pelasin lukion joukkueessa takamiehenä ja olen pelannut juniorina ihan virallisia matsejakin. Espoossa koris oli melkeinpä kansallispeli, sillä silloin kun olin junnu, niin fudiksessa ja lätkässä ei ollut espoolaista huippujoukkuetta.

 

Koripallossa oli. Tapiolan Honka, joka oli välillä Playhonka, Playboys ja mitä nimiä sillä nyt olikaan, pelasi useana vuonna maan parasta korista ja jengissä pelasi huippujenkkejä sekä monia maajoukkuepelaajia.

 

Huomenna tsekkaan itseni hotellista ulos ja sen jälkeen on reilun vuorokauden pituinen nettipäivitystauko, sillä suuntaan aavikolle. Palaan maisemiin sunnuntai-iltapäivänä. Asun erään tutun luona viimeisen yön ennen maanantain lnetoa kotiin.