Kevään toinen Nuuksion Pitkäjärven kierros

/in /by

Kun lähdin juoksemaan Qatarin ympäri loppuvuodesta 2023, niin olin aika hyvässä kunnossa.

Yksi tähän vaikuttava tekijä oli se, että juoksin kesän ja syksyn -23 aikana 15 kertaa Nuuksion Pitkäjärven ympäri.

Ja näin käy myös tänä vuonna ja itse asiassa näitä järvikierroksia tulee ainakin 20, ennen kuin lumi sataa maahan.

Ja rundit jatkuvat varmaan sen jälkeenkin, sillä lumihan on olennaisesti mukana seuraavassa jäätikköjuoksussa.

Juoksualusta on lumista ja sitähän me myös keräämme jälleen ilmastotutkimuksia varten.

Emme siis itse tutki, mutta autamme ilmastotutkijoita tuomalla heille näytteitä jäätiköltä.

Lähden tänään juoksemaan Pitkäjärven ympäri naapuri-frendi Jannen kanssa.

Vuorossa on siis Pitkäjärvijuoksu 2/20

Miksi?

/in /by

Aika usein kuulen kysymyksen, minne lähdet seuraavaksi?

Sen jälkeen tulee kysymys, miksi?

Ensimmäiseen on helppo vastata, mutta tuon jälkimmäisen osalta sanoitus on vieläkin hakusessa.

Moni luulee, että kyse on äärirajoista. Että haen kipua, vaaroja tai suorituksia.

En ole niin masokisti, että haluan tuntea kipua.

Rakot, kolotukset ja väsymys on näitä työn varjopuolia, mutta niiden kanssa tullaan toimeen.

Ja mitä vaaroihin tulee, niin mehän välttelemme niitä parhaan taitomme mukaan.

Olemme varovaisia, tarkkaavaisia, suunnitelmallisia, huolellisia .., jotta emme joudu vaarallisiin tilanteisiin.

Mitä taas suorituksiin tulee, niin kyllä…aina on jokin tavoite, johon pyritään.

Itse suoritus, olkoon se vaikkapa jäätikön ylitys on kuitenkin vain lyhyehkö hetki.

Mutta matka sitä kohti alkaa paljon aiemmin. Se alkaa niistä aamuista, kun lähtee harjoittelemaan silloinkin kun ei huvita, valmistautumisesta ja hitaasti rakentuvasta uskosta siihen, että kyllä me tiiminä pystymme siihen.

Sen voin näin lopuksi sanoa, että jokainen seikkailujuoksu jättää jotain vanhaa taakse ja rakentaa tilalle jotain vahvempaa.

Kokouksia – ulkosalla

/in /by

Torstaina oli kaksi kokousta, joista molemmat tapahtuivat ulkosalla, lenkkeillen.

Eka oli jo heti seitsemän jälkeen polkujuoksutreenin yhteydessä täällä Nuuksiossa ja toinen Patan (Degerman) kanssa painoreppulenkillä Helsingin rantamaisemissa.

Arvostan…tai olen kiitollinen siitä, että minun ei tarvitse istua neukkareissa, ainakaan kovin usein. Minulle tuli kokoushuoneista yliannostus vuonna 2002, jolloin päätin lopettaa ns. oikeat työt ja aloittaa juoksupummin ura.

Tämän kaiken sanottuani, ensi viikolla istun (vain) kerran neukkarissa, mutta hyvien tyyppien kanssa…