Liikkumattomuus aiheuttaa Suomessa vuosittain yli 3 miljardin euron kustannukset. https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-ja-paikallaanolon-kustannusvaikuttavuus/liikkumattomuuden-kustannukset-suomessa/
Olisiko pienen ryhtiliikkeen aika?
Hiihtäjä Kerttu Niskanen oli aikoinaan otsikoissa hyvien hiihtosuoritusten takia, mutta on nykyään esillä “olipa huono suksi” -vuodatusten takia.
On se kumma juttu, että samalle tyypille siunautuu aina paska suksi.
Uskon, että suksisponsori Fischer ei ole Niskasen lausunnoista innoissaan eikä varmaan hiihtäjää palveleva suksihuoltotiimikään.https://www.iltalehti.fi/talviurheilu/a/89762c82-8710-4aff-a63b-23382199270e
On muistettava, että se on hiihtäjä, joka valitsee kisasuksiparinsa, ei kukaan muu.
Toivottavasti ei tule sitä hetkeä, että joku juoksija dumaa kenkänsä alimpaan helvettiin.
Kun katsoo lajin kun lajin TOP kymppiä, niin siellä keikkuu aina samat nimet oli keli mikä tahansa.
Hyvillä kulkee aina.
Oma juoksu on vielä vähän tukkoista, mutta ei ei johdu kengistä vaan siitä, että maaliskuussa ei yleensä vielä kulje, mutta parin kuukauden kuluttua tilanne on toinen.
Voiko ihminen johtaa muita hyvin, jos hän ei osaa johtaa itseään?
Johtajan tärkein “työkalu” on hän itse.
Jos perusasiat eli liikunta, ravinto, uni ja palautuminen ovat jatkuvasti retuperällä, niin siitä seuraa usein heikompi keskittymiskyky, impulsiivisemmat päätökset ja heikompi stressinsietokyky.
Johtajan fyysinen ja henkinen kapasiteetti vaikuttaa siis suoraan päätöksenteon laatuun.
Johtajat viestivät myös habituksellaan, eivät vain sanoillaan.
Monet huippujohtajat eivät ajattele liikuntaa “vapaa-aikana”, vaan osana suorituskykyä.
Richard Branson (Virgin Group) on kertonut, että liikunta aamulla tuplaa hänen työtehonsa päivän aikana ja presidentti Stubbin mukaan “tunti liikuntaa antaa kaksi tuntia energiaa”.
Pikku kröhä on taakse jäänyttä elämää, joten nostan pikku hiljaa treeni-intensiteettiä.
