Torstai Islannissa

/in /by

Olin eilen Islannin suurimman sanomalehden Morgunblaðið https://www.mbl.is/frettir/ haastateltavana.

Juttu ilmestynee tänään…

Torstai alkaa täällä Islannissa palaverilla suurlähettiläs Ville Cantellin kanssa. Sitä ennen on treenin ja hyvän hotelliaamiaisen vuoro.

Juttelemme varmaan pääasiassa noin vuoden kuluttua alkavasta “kahden jäätikön juoksusta”.

Retkikunnan ensimmäinen tavoite on ylittää Hofsjökull.

Reitin pituus lienee noin 70 kilsan mittainen, mutta tarkat kilsamäärät selviävät vasta reissun jälkeen.

Tavoite on, että juoksen sen ns. työpäivän aikana.

Sen jälkeen yövymme eräässä retkeilymajassa, jonka jälkeen siirrymme seuraavalle jäätikölle, nimi on Langjökull.

Sielläkin matkaa kertynee se 70 km…

No, tämä on vasta alustava suunnitelma, johon voi tulla hyvinkin kaikenlaisia muutoksia.

Keli-ja sääolosuhteet ohjaavat toimintaamme.

Tiimiläiset (3) kyselivät kovasti aionko juoda myös ensi vuonna maitokaakaota?

“Ehdottomasti”, oli vastaukseni.

Sen lisäksi syön ainakin riisipuuroa.

Ja pitää syödä aika paljon muutakin.

Kuvassa vasemmalta alkaen Addi, Arni ja Anton. He olivat mukana ylittämässä Vatnajökull -jäätikköä ja ovat jäätiköllä myös ensi vuonna. Addi on ylittänyt autolla ensimmäisenä ihmisenä (osana tiimiä) Grönlannin jäätikön.

Kehuin tämän tiimin maasta taivaaseen edellä mainitussa lehtihaastattelussa.

Hofsjökull sijaitsee aika lähellä Vatnajökull -jäätikköä, joka peittää pinta-alaltaan 8% koko Islannin maaperästä. Langjökull sijaitsee aika lännessä, se on vain noin 3-4 h ajomatkan päässä Reykjavikissa.

Elvis the p….

/in /by

Ei minusta varmaan saa uutta “Elvis the pelvistä”, mutta yritys on kova.

Tein eilen hotellihuoneessa vastuskuminauhan kanssa – ja myös ilman – hyviä mm. lonkankoukistajia ja pakaralihaksia vahvistavia liikkeitä.

Aika usein kropasta voi löytyä puolieroja.

Minulla on….vasen koukistaja ja pakara on oikeaa heikompi.

Tästä syystä teen vasemmalle puolelle muutaman extrasuorituksen.

Lumikengillä juostessa jokainen askel vaatii enemmän voimaa reiden nostoon, joten lonkankoukistajat tekevät enemmän töitä kuin normaalisti.

Upottava tai pehmeä lumi toimii kuin vastus. Jalkaa ei vain heilauteta eteen, vaan se pitää “nostaa irti” lumesta. Tämä kuormittaa erityisesti lonkankoukistajia.

Lumikengillä askel on usein hieman korkeampi, jotta sen kärki ei ota lumeen kiinni. Tämä lisää lonkan koukistuksen liikelaajuutta ja aktivaatioita.

Bottom line…ensi vuoden jäätikköjuoksua varten tarvitsen lonkkiin pitoa, voimaa ja liikkuvuutta.

Vuonna 2013 olin aivan mahtavassa lumikenkä-juoksukunnossa.

Olin tällöin Gregin kanssa ylittämässä Grönlannin jäätikköä ja juoksimme molemmat ihan heittämällä 150 kilsaa, ennen kuin Jens-Erikin tapaturmaa.

Tiedän keinot, millä tuohon kuntoon on mahdollisuus päästä.

Nyt se on vaan miehestä kiinni….

Harjoittelin juuri hotellin salilla.

Salilla on juoksumatto, hyvälaatuinen Concept2 -soutulaite siis samanlainen, kuin Nuuksiossa, mutta yli 10 vuotta uudempi versio.

Käytin soutulaitetta ja treenasin lihaskuntoa vastuskumeilla ja snadeilla painoilla.

Jäätikkö-look eli rankka elämä jättää jälkensä:-)

Kuvan valkoinen töhnä naamalla on aurinkorasvaa ja vahvinta/parasta mitä löytyy. Olen käyttänyt Avene-merkkistä aurinkorasvaa.

Se on maitomaista ja levittyy hyvin eikä käsiin jää rasvaista tahmaa. Avene sponssasi Grönlannin retkikuntaa merkittävällä tavalla. Ohessa siihen liittyvä promovideo, joka kuvattiin mainostoimiston toimesta Nuuksiossa hieman ennen jäätikölle lähtöä.

https://www.facebook.com/avenesuomi/videos/1066702840206437

Seikkailujuoksija

/in /by

Keksin muuten “tittelin” seikkailujuoksija aika pian Pohjoisnavan jälkeen.

Kävi nimittäin niin, että vielä tuolloin minua tituleerattiin joissain mediahaastatteluissa “extreme-juoksijaksi”.

En mieltänyt tuolloin (enkä nyt) itseäni miksikään extreme-urheilijaksi, vaikka jotkut saattavat niin juoksujani tulkitsevan.

Oli siis pakko keksiä joku parempi.

Olin/olen mieltänyt itseni “juoksupummiksi”.

Tittelinä se ei oikein napannut, joten piti keksiä jotain muuta.

Sana “seikkailu” maistui suussa hyvältä ja kun siihen lisäsi juoksun = seikkailujuoksija.

Luulen, että viimeistään Juha Hietasen kirja “Seikkailujuoksija” liitti tuon tittelin minuun aika vahvasti.

Täällä Islannissa on kaikki hyvin.