Mikko Kososen ajatus on jäänyt pyörimään mieleeni:

Yritykset eivät kuole siksi, että ne tekevät vääriä asioita, vaan siksi, että ne jatkavat aikanaan oikeiden asioiden tekemistä liian pitkään.

Ajatus on alun perin yritysmaailmasta, mutta se pätee mielestäni paljon laajemminkin ihmisen elämään.

Ja erityisen hyvin seikkailuihin.

Olen vuosien varrella tehnyt seikkailujuoksijana monenlaisia asioita.

Lähtenyt matkaan, asettanut tavoitteita, haastanut itseäni ja etsinyt kokemuksia, joita ei voi saada jäämällä paikoilleen.

Seikkailut ovat vieneet uusiin paikkoihin ja tarjonneet hetkiä, joita en vaihtaisi pois.

Mutta voiko jokin, mikä on ollut pitkään oikea tapa tehdä asioita, muuttua ajan myötä vääräksi tavaksi jatkaa?

Ei siksi, että siinä olisi ollut mitään vikaa. Vaan siksi, että ihminen muuttuu.

Kiinnostuksen kohteet muuttuvat ja samalla uteliaisuus löytää uusia suuntia.

Ensi kevään jälkeen aion lähteä etsimään uudenlaisia seikkailuja.

Kyse on siitä, etten halua jatkaa jotakin vain siksi, että olen tehnyt niin ennenkin.

En halua antaa tuttujen toimintatapojen päättää puolestani, mitä kaikkea voisin vielä kokea.

Seikkailijan tärkein taito on huomata, milloin edessä oleva polku ei enää ole ainoa polku, jota pitkin kannattaa kulkea.

Ja silloin on uskallettava kääntyä kohti uutta.

Yksi projekti onkin jo tulilla….