Hiilarit kunniaan!

/in /by

Yle julkaisi artikkelin 1500 metrin ennätysmies Santtu Heikkisestä, jolla meni pari edellistä kautta päin persettä.

Syy löytyi yllättävän läheltä, ruokalautaselta.

Mies kärsi aiemmin energiavajeesta syömällä vain kolme ateriaa päivässä, mutta tällä hetkellä juoksija latoo niitä viisi per päivä.https://yle.fi/a/74-20237192

“Ravintoterapeutin avustuksella Heikkinen muutti ruokavaliotaan. Aikaisemmin hän oli syönyt vain kolme ateriaa päivässä, nyt aterioiden määrä nostettiin viiteen. Lisäksi hiilihydraattien saamiseen kiinnitettiin erityistä huomiota.

– Olen oppinut, että kestävyysurheilijalle hiilihydraatti ei ole vihollinen, vaan pikemminkin liittolainen“(Lähde: Yle).

Tässä kun omat harjoitusmäärät taas kasvavat, niin myös minun on muistettava syödä riittävän paljon ja usein.

Ja aivan kuten harjoittelussa, niin ravinnon määrän lisäksi on kiinnitettävä huomiota myös sen laatuun.

Keskityn tänään palautteluun sillä niin maanantain kuin tiistain harjoitukset olivat aika kuormittavia.

8kk1vko

/in /by

Reilun kahdeksan kuukauden kuluttua se alkaa, siis Islannin jäätikköjuoksut.

Muistan oikein hyvin, millaista oli juosta viime vuonna Vatnajökull -jäätikön halki.

Hapotti.

Minun pitää oppia kestämään sitä olotilaa aiempaa paremmin, mutta kuinka?

En tiedä parempaa tapaa kuin harjoittelemalla.

Pekka Vasala, Munchenin olympiavoittaja (1972) tuli tunnetuksi myös raastavista Yyterin hiekkakuoppatreeneistä.

Luin aikoinaan hänen kirjansa “Mitalin toinen puoli” ja nuoreen jannuun teki vaikutuksen valmentaja Kari Sinkkosen Vasalalle laatimat raastotreenit, joiden aikana mestarijuoksija jopa oksensi…

Vedin aika hapokkaan maanantai-treenin.

Tein alkulämmittelyt sisäsoutulaitteella (ergo), jonka perään tein lihaskuntoharjoitteen.

Heti sen perään juoksin noin neljän kilsan päässä olevalle hiekkakuopalle.

Tein siellä kahden minuutin hiekkakuoppaharjoitteita, mutta en vetänyt itseäni niin piippuun, että laatta olisi lentänyt.

Sen aika tulee ehkä myöhemmin:-)

Sen jälkeen juoksin takaisin tänne Nuuksion perusleiriin.

Treeni vei miehestä mehut, joten ostin kaupasta Kaskein mm. tyrniä sisältävää “vireysjuomaa” (ei sponsori).

Vanha majakanvartija

/in /by

Hesari julkaisi kesällä 2024 kolumnin “Vanha majakan­vartija paljasti viisauden, jota lääkärit voisivat hyödyntää enemmän” https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010499794.html?utm_term=Autofeed&utm_campaign=hs_echo&utm_medium=Toimitus&utm_source=Facebook&fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR2Ax8UstdkFW2mjezzEYs29CnG8wCBAqtIu4rMKR0I73xzJ7o0knHEEkIQ_aem_ksu_-wv96-_Nk8JZ1arR2A#Echobox=1719102160

“Suomessa muhii vakava mielenterveyskriisi. Hoidon saatavuus on kriisissä, samoin hyvinvointialueiden rahoitus. Koko terveydenhuolto on kriisissä”.

Nyt on hyvä aika miettiä, mikä rooli rantakalliolla, lähimetsällä, puistikolla, järvellä tai merellä voisi olla terveyden edistämisessä

Tutkimuksen mukaan selvä enemmistö lääkäreistä ja muista terveydenhuollon ammattilaisista ajattelee, että kosketus luonnossa olevaan mikrobistoon vahvistaa immuunijärjestelmäämme.Sipoo oli yksi ensimmäisistä kunnista, joissa lääkärit, hoitajat ja sosiaalityöntekijät kokeilivat sitä, että potilaita lähetettiin metsään. Ihmisten mielenterveys koheni. Tällä hetkellä luontoreseptiä jatkokehitetään Kajaanissa ja Lahdessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Luonnonvarakeskus selvittävät parhaillaan luonnon positiivisia terveysvaikutuksia ja niiden taloudellista merkitystä. Jos luontoa hyödynnettäisiin tehokkaammin sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoitojen tukena, se auttaisi terveydenhuollon säästöpaineissa”.(Lähde: HS).

Olen asunut Espoossa about koko ikäni.

Ranta-ja muut kalliot on ammuttu pääosin sanonko mihin. Se sana alkaa v-kirjaimella.

Tällä hetkellä Espooseen laaditaan uutta yleiskaavaa vuodelle 2060. Kaupunkiin kun odotetaan muuttavan 200.000 uutta asukasta seuraavien vuosikymmenien aikana.

Mitäs luulette, että niille vielä jäljellä oleville kallioille ja metsille tapahtuu tulevien vuosien ja vuosikymmenten aikana?

Omat Nuuksion kalliot on onneksi turvassa ja viereisetkin on suojeltu, mutta se on laiha lohtu.