Nothing great is easy

/in /by

Lause “Nothing great is easy” tarkoittaa suomeksi suunnilleen: “Mikään todella merkittävä ei ole helppoa.”

“Nothing great is easy” sanoi aikoinaan kapteeni Matthew Webb, joka ui ensimmäisenä ihmisenä Brittien kanaalin yli vuonna 1875. Samaisena vuonna toinen britti Mr.Watts kulki ensimmäisenä ihmisenä blogissa tutuksi tulleen Vatnajökull-jäätikön halki.

Arvokkaat asiat vaativat vaivaa. Suuret saavutukset, uuden taidon oppiminen tai merkityksellisen työn tekeminen edellyttävät yleensä aikaa, harjoittelua ja sitkeyttä.

Saavutusten arvo liittyy usein niiden eteen nähtyyn vaivaan. Ihmiset kokevat usein erityistä ylpeyttä asioista, joiden eteen he ovat tehneet pitkäjänteisesti töitä.

Marraskuussa 2025 matkustin Islantiin tapaamaan potentiaalista Vatnajökull- tiimiä. Olin ollut heihin yhteydessä meilitse ja sovimme, että Reykjavikissa nähdään.

No ei nähty….

He tiesivät hotellin missä majailin, puhelinnumeron, meilini….

Minä poika yritin tavoitella heitä kaikin mahdollisin tavoin, mutta kukaan ei vastannut tai antanut muutenkaan kuulua itsestään.

Hukkareissu?

Tavallaan, mutta tavallaan ei.

Nothing great is easy.

Halusin siis olla eka ihminen, joka juoksee Vatnajökull -jäätikön halki, joten purin hammasta ja lähdin etsimään uutta tiimiä.

Helmikuussa 2026 tein seuraavan visiitin Reykjavikiin.

Olin sisäistänyt tiimiä valitessani erään Grönlannissa tapaamani jäätikköseikkailijan” viestin:

“Jukka, keep in mind that the weather on Vatnajokull can be really 
challenging and much nastier than in Greenland, and a lot of people end up having to be rescued mostly because of the weather.

Samainen henkilö antoi minulle suosituksen tavata Islannin parhaat jäätikköheput (Addi ja Anton) jotka treffasinkin sillä toisella Islannin valmistelureisssulla. 

Meillä klikkasi heti ja toukokuussa -25 me saavutimme meidän tavoitteemme.

Ja saman tiimin kanssa jatketaan ensi vuonna.

On hyvä huomioida, että kaiken ei tietenkään tarvitse olla jatkuvaa kamppailua, eikä vaikeus yksin tee asiasta arvokasta.

Joskus on viisainta etsiä parempia menetelmiä, pyytää apua tai luopua tavoitteesta, joka ei enää palvele omia arvoja.

Tonni täyteen!

/in /by

Seuraavan viikon aikana tavoitteeni on saada tonni täyteen.

Lukema ei liity punnerruksiin tai juoksukilsoihin. Ensiksi mainitun osalta se voisi olla saavutettavissakin, mutta 1000 juoksukilsaa viikossa olisi tietenkin aivan liikaa.

Mulla on tällä hetkellä Instagramissa vain noin 940 seuraajaa, joka on pahuksen vähän.

Tuhat olisi jo siedettävä luku, josta on hyvä ponnistaa kohti seuraavaa.

Joten…jos haluat auttaa minua saavuttamaan tuo lukema, niin ota Insta seurantaan!https://www.instagram.com/seikkailujuoksija/

Kiitos.

Mitä väliä, osa 2.

/in /by

Kirjoitin eilen artikkelin ensimmäisen osan, joka liittyy Islannin jäätiköiden sulamiseen ja sen vaikutuksista paikallisiin ihmisiin.

Tänään jatkan jäätikköasian käsittelyä kysymyksellä, “miksi suomalaisen pitäisi välittää Islannin jäätiköistä?”

Jäätiköiden sulaminen Islannissa kertoo siitä, että koko pohjoinen ilmastojärjestelmä muuttuu nopeasti ja sillä on vaikutuksia myös meihin suomalaisiin.

Olemme osa samaa järjestelmää eli mitä tapahtuu muualla vaikuttaa myös meihin lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä.

Kun jäätiköt sulavat, niin myös sääjärjestelmät muuttuvat.

Ajatus siitä, ettei Islannin jäätiköillä ole merkitystä suomalaiselle, on vähän kuin ajattelisi ettei metsän kuolemalla toisella puolella järveä ole väliä omalle mökkipalstalle.

Olemme osa samaa järjestelmää.

Kuva on otettu Ilmatieteen Laitoksella. toukokuussa 2025, juuri ennen Vatnajökull-jäätikölle lähtöä. Kuvan vihertävä “vaahtomuovi” oli mun selkäreppuun kiinnitettynä koko jäätikön ylityksen ajan. Siihen kertyi pienhiukkasia koko sen seikkailun ajan. Kuvassa oik.Pata Degerman, keskella tutkija Outi Meinander, Ilmatieteen Laitos.