Tärkeä Islanti-palaveri

/in /by

Torstaina on seuraavaan Islannin -jäätikköjuoksuun liitttyvä palaveri, joka on sen onnistumisen kannalta erittäin tärkeä.

Kuten blogia aktiivisemmin seuraavat (onkohan heitä?) tietävät, niin retkikuntatyöhön kuuluu kolme (3) tärkeää elementtiä.

Ne ovat harjoittelu, tiimi ja rahoitus.

Olen seikkaillut maailmalla jo kohta 20 vuotta.

Retkikuntien finassipuoli on hoitunut a) omarahoitteisesti ja b) ulkopuolisen rahoituksen avulla.

Olen investoinnut seikkailuihin omaa kapitaalia melko paljon.

Niistä kallein oli Saharan halkijuoksu, mutta rinnalle nousee myös Arabia 2021.

Mitä tulee Islantiin 2027, niin sen on toteuduttava 100%´sti ulkopuolisen rahoituksen eli sponsoreiden avutuksella.

Se ei ole helppo tehtävä, mutta toteutettavissa.

Olen ollut jo useisiin yrityksiin yhteydessä, mutta vielä yhdeltäkään firmalta ei ole tullut vahvistusta puoleen tai toiseen.

Tapaan torstaina viestintäalan ammattilaisen, joka on a) hyvä ystävä b) ultrajuoksija ja c) laajan kontaktiverkoston omaava henkilö.

Hän on luvannut jeesata rahoituksen hankkimisessa.

Ja loppuun tietoa takareidestä.

Se otti sunnuntaina hittiä, kun vedin hiekkakuopalla pannut.

Jalka on jo paranemaan päin.

Takareisi

/in /by

Juoksin sunnuntaina treenilenkin, jonka aikana loukkasin vasemman jalan takareiden.

Olen tehnyt kesän aikana hiekkakuoppatreenejä.

Niin tein eilenkin…..

Aiemmin olen tehnyt noin 2 minuutin hiekkakuoppalenkin, jonka jälkeen olen pitänyt lyhyen palautuksen.

Eilen päätin tehdä niitä kolme putkeen,sillä olen tehnyt kesäkauden aikana aika paljon ylämäkijuoksuja.

Toisen kierroksen jälkeen valmistauduin siihen kolmanteen, mutta vasen jalka tarrautui johonkin kepukkaan ja siitä alkoi ilmalento, jonka aikana tunsin voimakasta kipua vasemmassa takareidessä.

Siinä ilmalennon aikana huusin, v….takareisi!

Kipu oli aika kova ja mietin siinä hiekalla maatessani, että miten ihmeessä pääsen takaisin kotipesälle.

Matkaa perusleiriin oli 3-4 kilsaa.

Nousin pystyyn ja otin muutaman testiaskeleen.

Reiteen sattui ihan perkeleesti.

No, ei siinä auttanut jäädä paikalleen voivottelemaan ja aloin klenkkaamaan kohti kotia….

Kävely sattui, joten kokeilin miniaskelein juoksua ja se tepsikin.

Juoksin noin 80 -vuotiaan miehen askelin aina 10 metriä eteenpäin ja sitten pidin lepotauon.

Pikku hiljaa “juoksu” alkoi sujumaan ja kotiin päästyäni jalka oli hieman parempi.

Veikkaan, että lihakseen tuli voimakas kramppi, venähdys tai revähdys. Mistä sen nyt tietää, kun en ole lääkäri.

Nyt tavoitteena on parannella takareisi 100% kuntoon ennen kuin jatkan juoksuharjoittelua.

Ihan sama meneekö siihen viikko tai kaksi….

Jos en juoksisi…

/in /by

Erään luennon lopussa sain vastata muutamaan yleisökysymykseen.

Yksi niistä oli seuraava: “mikäli et pystysi enää (syystä tai toisesta) juoksemaan, minkä muun lajin valitsisit?”

Tähän on aika helppo vastata.

Soutu.

Miksi?

Siinä on yhtäläisyyksiä juoksuun.

Soutu kehittää hengitys-ja verenkiertoelimistön kuntoa, siis edistää sydämen, verisuonten ja keuhkojen terveyttä.

Eikä siinä vielä kaikki.

Kestävyyskunnon lisäksi soutu kehittää lihasvoimaa.

Sanotaan, että soutaminen on kaikista tehokkain aerobinen harjoitusmuoto. Se kehittää aerobisen kunnon lisäksi lähes kaikkia vartalon lihasryhmiä.

Ei siis yhtään hullumpi laji, kuten Outside-lehti kertoo.https://www.outsideonline.com/outdoor-gear/gear-news/rowing-new-running/?scope=anon

Tässä soudetaan ergolla pipo päässä pakkasella. Soutulaite oli aiemmin saunarakennuksen kuntohuoneessa, joka on talvisin aika kylmä, mutta nykyään Concept kakkosta soudetaan asuinrakennuksessa.