Kaikenkarvaiset ystävät
Seikkailujen aikana on tutustuttu monenmoisiin ihmisiin…ja eläimiin.
Jälkimmäisistä parhaat muistot ovat koirista, ja nimenomaan grönlantilaisista koirista.
Minulla on itse asiassa yksi grönlanninkoira, mutta se asuu Isortoqissa, ei täällä Nuuksiossa.
Olisi erittäin itsekästä roudata tänne vain yksi koira, sillä ne ovat laumaelämiä ja tarvitsevat ympärilleen lajikumppaneita.
Jos hankkisin niitä useamman, niin koko Nuuksio raikaisi pari kolme kertaa yössä niiden ulvonnasta. Se on komeaa kuultavaa, mutta ei välttämättä kaikkien mielestä.
Kun lähdin Grönlannin jäätiköltä kohti kotikontuja toukokuussa 2019, tein viimetöiksi vähän kauppaa jäätikkökunkku-Salon kanssa.
Myin hänelle teltan, muutaman keittimen ja jotain pikku krääsää.
Keittimet vaihdoin yhteen koiraan. Muut myin rahalla, joita en ole viitsinyt periä;ne kamat ovat siellä Isortoqissa paremmassa hoivassa kuin täällä.
Ja mitä koiraan tulee, niin voip olla, että pääsen helssaamaan sitä ensi vuoden aikana. Pidetään tassut pystysä, että näin tapahtuu.
Kuvassa olevien koirien luottamus on vaikea saada. Ensimmäisen jäätikköviikon aikana ne kyräilivät minua ja muutama niistä yritti sopivan hetken tullen näykkäistä minua persuuksiin. Sen jälkeen kun meikäläisen haju tulee tutuksia, niin ne olivat minun kanssa hyvää pataa.
Kuvassa oleva koira on todellinen “kakka-automaatti” . Kävin eräänä aamuna antamassa sille asiaan kuuluvat aamurapsutukset ja hän heittäytyi antaumuksella syliini.
Mennessäni takaisin teltalle huomasin, että jäätikkötakin etupuolella oli ruskea laikku. Riisuin takin pois ja huomasin, että koko rotsi oli aivan yltä päältä lietteessä.
No, ei siinä auttanut muuta kuin antaa takille lumipesu.
https://explorersweb.com/2021/06/22/great-explorers-greenland-sled-dogs/
Yllä on sangen mielenkiintoinen juttu grönlannin koirista.
Grönlantilaiset ovat hyvin tarkkoja siitä, että maahan ei tule vierailta mailta muita koiria. Pöpöt kun leviävät koirienkin parissa ja siitä on viime vuosilta ikäviä esimerkkejä.
Suojelu on viety niin pitkälle, että Itä-Grönlantilaiset koirat eivät saa mennä Länsi-Grönlannin puolelle.
Jutussa mainitaan, että inuiitit ruokkivat koiransa tanskalaisella koiranruoalla.
No, ei ainakaan ne, jotka minä tunnen. Porukka menisi konkkaan jo viikossa, jos he näin toimisivat.
Hylkeen-ja jääkarhun liha sekä kala kuuluvat edelleen ainakin mun hurttakavereiden ruokalistalle.
Grönlannin koirista voisi kirjoittaa monta monituista tarinaa vuosilta 2013 ja 2019.
