Luentoviikko

/in /by

Saa taas seikkailija pölistä.

Tällä viikolla on kaksi luentoa, joista ensimmäinen on tiistaina ja toinen torstaina.

Eräs kokenut luennoitsija sanoi minulle taannoin, että sellaiset kolkyt kertaa pitää yleisön edessä seistä, ennen kuin homma alkaa luistamaan. Mulla tais mennä aika paljon ylikin…

Pahin luentokokemus on noin (onneksi) kymmenen vuoden takaa. Pahin siis kuulijoille ja minulle.

Se oli kahden tunnin luento, joka lähti ihan väärille urille jo toisen minuutin kohdalla. Niin minä kuin me viiskyt kuulijaa tiedostivat sen.

Heitä ehkä hymyilytti, minulla kulki hikivana kohti persvakoa.

Kerran saa mokata, mutta jos tekee saman virheen useammin, niin kyllä sitten puhutaan jo tyhmyydestä.

Valmistelen kunkin luennon edellista horror-puhetta muistellen. Se pitää miehen nöyränä.

Tänään oli lenkkivapaapäivä.

Hunaja

/in /by

En ole nykyään mikään energiageelien suuri ystävä. Niitä on tullut imettyä

yksi sun toinenkin tässä vuosien varrella.

Olen kertonut tämän esimerkin aiemminkin, mutta kerrotaan se nyt vielä kertaalleen.

Olimme ylittämässä Kalaharin autiomaata ja matkan (1000 km) loppuvaiheessa ruoka alkoi loppua.

No, energiaa piti jostain saada.

Lähestyimme Botswanan eteläosaa ja keli oli lievästi sanottuna helteinen. Varjossa lähellä 40 astetta, mutta ei siellä mitään varjoa ollut tarjolla….

Jos oli meillä juoksijoilla kuuma, niin tukitiimin autoissa vasta kärvisteltiinkin. Siellä mitään ilmastointia ollut; käytössämme oli jostain 50-luvulta repäistyjä aavikkokuorma-autoja.

Palataan niihin geeleihin. Ne olivat autossa ja jo lähes kiehumispisteessä.

Muistan (itse asiassa en ikinä unohda.), kun otin lämpimän vaniljageelin kätöseeni, repäisin geelipussin auki ja pursotin lämmintä geeliä suuhuni.

Siinä tuli pari kertaa yökittyä, mutta nielin tavaran kitusiin. Oli näet pakko saada energiaa.

Ja nälkähän on paras mauste.

Joitakin vuosia myöhemmin kävin tiimikaveri Gregin kotona. Hän vei minut esittelykierrokselle “gear roomiin”, jossa hän säilyttää lukemattomia määriä erilaisia urheilukamoja. Miehen motto on “gear is good” eli kamaa löytyy…

No, siinä esittelykierroksen aikana hän avasi yhden kaapin ja tempaisi sieltä (Kalaharista jääneen) geelipaketin käteeni ja sanoi virnuillen, “muistatko?”.

Se oli herkkä hetki. Hyvä, ettei laatta lentänyt.

Geelit ovat erittäin ok, ei minulla mitään niitä vastaan ole.

Sain viime viikolla testattavaksi kotimaisia “Honeysty” -geelejä, jotka ovat nimensö mukaisesti hunajapohjaisia. Olen hunajafani, joten ihan mielelläni niitä käytän, kun tarvetta ilmenee.

Tuotteessa on kotimaista hunajaa sekä mustikkaa. Myös sitruunainen vaihtoehto löytyy.

Kyllä mä mielummin ostaisin näitä, sillä ne ovat kotimaisia ja maku on jees.Eli ostosuositus.https://honeysty.fi/honesty-energiageeli-mustikka

Juoksin sunnuntaina vähän normaalia lyhyemmän lenkin. Yks pieni puusavotta ja sen sellaista odotti kotosalla.

No, metsässä oli taas kiva mennä. Jalassa oli huippuhyvät maastokengät. Niistä tulee sivun juttu 1.11.ilmestyvään Juoksijaan. Kerron enemmän, kun lehti on mennyt painoon.

Sauvoilla

/in /by

Keski-Euroopassa jengi juoksee sauvoilla ihan simona, mutta täällä Suomessa ei (oman arvioni mukaan) kovinkaan moni.

Toisaalta, onhan täällä vuoria hieman hintsummin.

No jos nyt joku innostuisi niiden kanssa juoksemaan, niin tässä muutama hyväksi havaittu vinkki.

1.osta kunnon sauvat. Alumiinisauvat kestävät isältä pojaklle&äidiltä tyttärelle, mutta ne ovat painavampia kuin hiilikuitusauvat. Jälkimmäiset ovat siis kepeitä, mutta kestävyyden kanssa on vähän niin ja näin.

2.Säädä sauvojen pituus sopivaksi. Liian matalilla sauvoilla juokseminen tiputtaa juoksuasennon-ja ryhdin. Liian pitkät sauvat puolestaan jumiuttavat niskan ja hartiat. Käsien liikkeen tulisi olla suorituksen aikana normaali..aivan kuin olisi kävelyllä.

Sauvan sopivan pituuden saa selville kertomalla oman pituutensa 0,68:lla. Tavalliselle kuntoilijalle hyvä nyrkkisääntö on, että kyynärpään tulisi muodostaa 90 asteen kulma sauvan ollessa rentona kädessä.

3.Katso, ettei juoksu muutu ylös-alas-pomppimiseksi. Sauva antaa (päkiän kanssa) normaalia voimakkaamman viimeisen potkun ja se saattaa ponnauttaa juoksijan kohti taivasta. Pomppiva juoksuaskel saattaa johtaa ns.hyppääjän polveen (=patellajänne kipeytyy).

4.Ota (ainakin) alku iisisti. Sauvoilla juokseminen on rasittavaa puuhaa. Siinä muuttuu peruskestävyyslenkki kuin huomaamattaan vauhtikestävyyslenkiksi.

Eräs sporttialalla toimiva kaveri väitti, että sauvojen käyttö juoksussa lisää energian kulutusta about 30%.

Ohessa on Salomonin tuottama video, jossa ketterästi etenevä ohjaaja tekee laadukkaita sauvajuoksusuorituksia, mutta valmennettavista ei voi sanoa samaa. Heillä on fokus nopeassa etenemisessä eivätkä he keskity opettelemaan oikeanlaiseen tekniikkaan.https://www.youtube.com/watch?v=OB0LABCYlto

Juoksin lauantaina parin tunnin lenkin. Juoksu alkaa kulkemaan jo hitusen paremmin, mutta vielä on paljon tehtävää ennen pitkää aavikkojuoksua.

Sunnuntaina juoksen 50% lenkistä metsässä ja toisen puolikkaan hiekkatiellä.

PS.