Huvit ne on seikkailussakin

/in /by

Napoleon sanoi aikanaan: “Armeija marssii vatsallaan”.

Sama pätee retkikuntiin. Jos massu on täynnä, niin kaikki on hyvin.

Kalaharin autiomaan halkijuoksun aikana ymmärsin, mikä merkitys hyvällä ruokahuollolla on. Syöminen oli suurin huvi…ja tietty lepääminen raskaan päivätyön jälkeen.

Saharassa ruokahuolto toimi hyvin, mutta Pohjois-Afrikan vihannespitoinen safka tökki todella pahasti.

Grönlannin jäätiköllä Antin tekemät iltaherkut olivat päivän parasta antia.

Alamme juuri suunnittelemaan Arabian seikkailun ruokahuoltoon liittyviä asioita. Kuten olen aiemmin kertonut, niin pastaa (s-kirjaimella) tulee varmaan vedettyä kaksin käsin. Mutta mitä sen lisukkeena, I don´t know. Varmaan purkkikalaa tms.

Ruoka on minulle noissa olosuhteissa kuitenkin polttoainetta. Keep it simple on varmaan yksi ruokailuun liittyvä teema.

Muonitukseen liittyen, kävin lauantaina kantisleipomossa tankkaamassa pullaa ja leipää. Olen jo monasti aiemmin jakanut kehuja Lapinkylän leipomolle, joka on pitänyt seikkailijan leivässä jo vuositolkulla.http://www.lapinkylanleipomo.com/

Viikonloppu ja alkava viikko kuluu juostessa ja tulevan seikkailun suunnittelun parissa.

Linssiluteena

/in /by

Olin ekaa kertaa julkisuudessa noin puolta vuotta aiemmin ennen kuin lähdin Pohjoisnavalle. Ajakohta on siis loppuvuosi 2006.

Noin 15-vuotta nykyistä nuorempi seikkailujuoksija tietenkin diggaili sitä, että lehdet ja telkkari olivat kiinnostuneita tyypistä, joka on lähdössä “extreme-matkalle”, kuten niitä tuolloin kutsuttiin.

En ollut tuosta extremejuoksija-tittelistä mielissäni, joten se “pakotti” minut keksimään paremman eli seikkailujuoksijan.

Lehtileikkeitä ja VHS-nauhoja löytyy myös myöhemmiltä vuosilta ainakin yksi arkullinen.

Mitä pidempään olen näitä seikkailuhommia tehnyt, niin sitä vähemmän olen (tietoisesti) ollut tekemisissä julkisen sanan kanssa.

Grönlannin jäätikköjuoksun aikana HS teki pari juttua ja olin Ylen aamutelkkarissa kahteen otteeseen ja taisin mä olla Ylen radiokanavillakin kerran pari, mutta that´s it.

Menemättä tässä nyt yksityiskohtiin, niin nyt on vähän sama laulu yhdellä isolla poikkeuksella.

Ja se poikkeus on, että kaikki halukkaat voivat seurata hyvinkin tiiviisti meidän retkikunnan etenemistä halki aavikon.

En vieläkään kerro tästä sen enempää, mutta varmaan piakkoin, sillä matka Lähi-Itään alkaa jo ensi kuun lopussa.

Varsinkin lehtihaastattelut vievät turkasen paljon aikaa. Ekana on tunnin parin haastattelu, jonka jälkeen vuoroon tulee kuvien ottaminen, johon voi pahimillaan mennä saman verran aikaa. Yhteensä tähän kuluu mahdollisesti jopa yksi “työpäivä”, joka on poissa vaikkapa harjoittelusta.

Edellä mainuista syistä olen minimoinut ko.haastattelujen määrän, mutta en siis missään nimessä täysin. Eikä niitä kyselyjä ole ollut ruuhkasti asti:-)

Se on kuitenkin tähän loppuun sanottava, että median kanssa on kuitenkin tosi kiva tehdä yhteistyötä…aivan kuten oli perjantaina täällä Nuuksion perusleirissä, jossa vieraili kaksikko Francesca/Ville tekemässä haastattelua erääseen hienoon projektiin.

Kulunut viikko oli ujonlainen treenien suhteen…ainakin, jos sitä vertaa edellisiin viikkoihin ja kuukausiin.

Näin oli tarkoituskin, sillä kokousta ja muuta liesussa oloa piisasi.

Seikkailuun lähtöön on nyt kuusi (6) viikkoa ja ne pitää käyttää järjevästi, myös harjoittelun suhteen.

Mietiskelin tätä lauantain reilun 2h lenkillä. Jatkan harjoitussuunnitelman pohtimista vielä viikonlopun yli ja kerron sitten, mihin olen päätynyt.

Kunto…

/in /by

…on huono.

Nimittäin kokouskunto.

Nostan hattua kaikille niille, jotka jaksavat käydä pitkän työpäivän jälkeen vielä lenkillä.

Minulla oli torstaina liuta Arabian reissuun liittyviä kokouksia klo.9.00-18.00

Juttelin sponsorini Toughbookin toimarin kanssa, jota seurasi erään norjalais-englantilaisen firman kanssa toteutettu Teams-palaveri. Tätä ennen oli lounas “media-hemmojen” kanssa ja päivän päätti kokous yhden jordanialaisen herran kanssa.

Tämä palavereista toiseen siirtyminen on monelle varmaan ihan rutiinia, mutta minulle ei.

Tällaisia päivä tulee eteen vielä useita ennen aavikolle siirtymistä. Siksi kutsun (joskus) seikkailureissuja lomamatkoiksi, sillä siellä voin keskittyä olennaiseen.

Perjantaina on tiedossa kuvaus-sessio täällä Nuuksion kodissa. Sen jälkeen lähden tuulettamaan juoksukenkiä..ja päätä.