Juttelin eilen toisen retkikunta-hemmon Pata Degermanin kanssa.

Puhuimme mm.sanojen merkityksestä ja niiden voimasta.

Tonnista vetoa, että ihan ensimmäisiä kysymyksiä johon joudun mediassa vastaamaan ennen Arabiaa on :”mikä on kaikkein hankalinta aavikolla juoksemisessa?”.

Olisi virkistävää kuulla kysymys “mikä siellä on ihaninta, kivointa, inspiroivinta…?”.

No, minulla on jo vastaus valmiina tuohon “hankalinta” kysymykseen.

Ei siellä ole hankalaa, vaan ERILAISTA.

Siinä on aika helvetin iso ero noiden kahden sanan välillä, eikö vaan?

Negatiivinen lähestymistapa luo pään sisään pelon ilmapiirin tai kuten PD luennoillaan asian ilmaisee, mentaaliblokkeja.

Minulta kysyttiin tänään “eikö siellä ole hemmetin kuuma ja hitosti hiekkaa”. Vastasin, että “joo, aurinko paistaa ja näen ympärilläni maailman korkeimmat ja kauneimmat dyynit”.

Tällä hetkellä ulkona paistaa aurinko. Lähden treenilenkille.

Huomiseen.