Hauska projekti

/in /by

Hesarin toimittaja Anna Sievinen ehdotti minulle loppuvuoden 2019 aikana yhteistä podcast-projektia.

Nauhoitusten oli määrä startata alkuvuodesta 2020, mutta korona lykkäsi projektin alkua.

Olen tottunut siihen, että asiat eivät toteudu sormia napsauttamalla. Arabian seikkailujuoksun kanssa painin v.2013-2021 välisen ajan. Kahdeksan vuotta!

Grönlannin jäätikön ylitykseen meni kuusi vuotta (2013-2019).

Palataan podcastiin.

Sain viime kesänä Annalta puhelun. Nyt voisi olla sopiva momentum herättää podcast eloon.

Ja näin myös tapahtui. nauhoitimme ensimmäisen jakson marraskuussa 2022 ja ihan näinä päivinä saamme tämän projektin päätökseen. Podcast on kuultavissa Suplassa lähitulevaisuudessa.

Tärkeiden asioiden puolesta kannattaa taistella.

PS. Blogin statistiikkapalvelu on mennyt sekaisin. Sen mukaan sivulla vieraillee jopa 5000 eri ihmistä per päivä! Luulen, että luvuissa on virhe….

Musta laatikko

/in /by

Joulusuklaat on syöty. Nyt on mämmin vuoro.

Huomasin kaupassa käydessäni, että mämmiä on jo saatavilla, joten pitihän sitä ostaa.

Se toimii hyvänä …no ainakin toimivana palautusmuonana treenilenkkien jälkeen.

Kun palasin edellisen kerran Grönlannin jäätiköltä, niin annoin Hesarille haastattelun.

Heitin siinä ihan läpällä, että voisin haastaa Juha Miedon mämminsyöntikilpailuun. Se tuli tietenkin lehteen….

Sen lisäksi surkuttelin sitä, että mämmiä ei ole enää saatavilla. Elimme tuolloin jo toukokuun loppupuolta.

Sain kahdelta Hesaria lukevalta K-kauppiaalta meilin, jossa he tarjoutuivat lahjoittamaan minulle mämmiä niin paljon kuin tarvitsen. Sitä oli kuulemma vielä varastossa.

Olin toiseen kauppiaaseen yhteydessäkin, mutta en ikinä mennyt häntä tapaamaan. Jäi mämmit saamatta.https://www.hs.fi/urheilu/art-2000006128225.html

No, nyt olen siis vahvasti etukenossa, sillä pääsiäiseen on tätä kirjoittaessa aikaa vielä noin kolme kuukautta.

PS. Seuraavan (vähintään) kuukauden lihaskuntotreenit tapahtuvat ulkosalla. Metsähommille ei näy loppua.

Juontohommia

/in /by

Jos hyvin käy, niin pääsen lopputalven ja kevään aikana erääseen sarjaan juontohommiin. Se olisi minulle, sananmukaisesti, päänavaus.

Olen aukonut päätäni, luennoinut jo pidemmän aikaa, mutta nyt olen tutustunut juontamiseen uudella tavalla. Puiden avulla.

Juonnettaessa kaadettua puuta ei nosteta suoraan kuormaan (esimerkiksi rekeen) vaan se vedetään ensin palstalta tien varteen, jossa kuormaus tapahtuu.(kysymuseolta.fi)

Halailin keskiviikkona (paremman puutteessa) pöllejä usean tunnin ajan. Nyt on paikat “hellänä”.