Oman alansa hippi

/in /by

Ostin (reilusti) yli kymmenen vuotta sitten kirjan, jonka nimi on “Let my people go surfing”. Kirjan taustalla oli Yvon Chouinard, vaatemerkki Patagonian luoja ja omistaja.

Luin tietenkin kirjan otsikon juoksijan lasien läpi a´la “let my people go running”.

Olen aina ollut kiinnostunut originelleista ihmisistä, siis juuri sellaisista kuin Yvon C, joten ostin kirjan ja luin sen.

Firma toimii eettisesti korkealla tasolla. Se mm. lahjoittaa prossan koko vuoden myynnistä hyväntekeväisyyteen ja me puhutaan satoja miljoonia tahkoavasta vaatefirmasta.

Patagonian  “worn wear”-autot kiertävät ympäri jenkkilää ja eurooppaa.

Projektin tarkoituksena on auttaa ihmisiä korjaamaan vanhoja kuteita, jotka ovat periaatteessa ihan toimivia, mutta niissä on vetskari rikki, reikiä tms.

Yvon Chouinard kertoo kirjassaan mistä kaikki sai alkunsa ja millainen johtamisfilosofia yrityksessä on.

No, jos on hyvä surffailusää, niin silloin lähdetään vesille (he valmistavat myös surffilautoja..), mutta työt tehdään sen jälkeen.

He palkkaavat töihin fiksuja, omaan harrastukseensa intohimoisesti suhtautuvia tyyppejä, joilla on samanlaiset arvot kuin yritykselläkin.

Käytin pääasiassa Patagonian vaatteita ylittäessäni Grönlannin jäätikköä vuonna 2019.

Vältä kusipäitä!

/in /by

“Mistä ihmeestä sinä löydät intoa ja motivaatiota noihin seikkailuihin” kysyi eräs ystäväni muutama viikko sitten.

“Tää on vaan niin hauskaa” kuului lyhyt vastaukseni. Totta toinen puoli, sillä ei se nyt aina niin hauskaa ole, mutta pääosin kyllä.

Olen siis onnellinen kun a)suunnittelen ja b) toteutan seikkailuja.

Itseohjautuvuusteorian (Deci&Ryan) mukaan ihmisellä on kolme psykologista perustarvetta, jotka toimivat hyvinvoinnin peruskalliona.

Ensimmäinen perustarve on autonomia, jolloin ihminen kokee olevansa kuskin eikä matkustajan paikalla…siis oman elämänsä herra (tai rouva).Elämä ei ole siis ulkoa ohjattua vaan motivaatio löytyy ihmisen (yksilön) sisältä.

Autonomia tarkoittaa sitä, että voi säädellä vapaasti omaa toimintaansa.

Toisena onnellisuuslähteenä on kyvykkyys, kompetenssi. Tästä esimerkkinä voisi mainita asioiden aikaansaaminen ja tunne niiden onnistuneesta läpiviemisestä.  Tämän lisäksi kyvykkyyden kokemiseen liittyy tunne mahdollisuudesta vaikuttaa asioiden sujumiseen.

Kolmas onnellisuuteen vaikuttava tekijä on yhteenkuuluvuuden kokeminen. Toisten ihmisten vaikutuksella on suuri merkitys ihmisen hyvinvointiin.

Siksi en tee töitä kusipäiden kanssa enkä hengaile niiden kanssa muutenkaan.

2003-2023

/in /by

Niin se aika rientää.

Jäin nimittäin “perinteisestä työelämästä” pois päivälleen 20 vuotta sitten.

Pari vuotta ennen tätä episodia tein päätöksen alkaa täyspäiväiseksi juoksijaksi.

Se oli idea, jota pidettiin idioottimaisena.

Yleensä ammattijuoksijaksi ryhdytään paljon nuorempana. Minun parasta ennen päivämäärä oli monien mielestä kulunut umpeen.

No, hinku juoksemiseen oli kuitenkin niin valtava, että en kuunnellut muita. Silläkään kertaa.

Kun viimein irtisanouduin Sanomien Yritysjulkaisujen markkinointipäällikön tehtävästä, niin mietin “mitäköhän sitä tuli oikein tehtyä”. Olen muuten kokenut samoja fiiliksiä usein sen jälkeenkin:-)

Polte aloittaa täyspäiväinen juokseminen oli kuitenkin paljon vahvempi kuin istua lukemattomissa merkityksettömissä kokouksissa.

En tuntenut ketään juoksumaailmasta eikä kukaan totisesti tuntenut minua.

Minulla oli unelma aloittaa työt Juoksija-lehdessä. Ja kas kummaa, näin myös tapahtui syksyllä 2004.

Se oli kuitenkin vasta ensimmäinen, mutta erittäin tärkeä askel tulla “seikkailujuoksijaksi”. Keksin tittelin vasta vuosia myöhemmin.

Varsinainen hyppäys seikkailujuoksijaksi tapahtui Pohjoisnavalla 2007. Sieltä palasi hieman erilainen Jukka kun sinne lähti.

Tein sen seikkailun yhteydessä päätöksen resuta maapalloa. Juosten.

Suuret päätökset ovat vaikeita. Ei nimittäin ollut helppoa jättää tuttua ja turvallista hyväpalkkaista duunia.

Mutta ei minulla oikeastaan ollut muuta vaihtoehtoa. Olin roikkunut henkisessä kravatti-hirressä jo pitkään ja sen kuristusote vaan kasvoi.

Nyt, 20 vuotta myöhemmin, voin sanoa, että päätös oli oikea. Ja olen tiennyt tämän jo kauan.

Missä olen ja mitä teen viiden vuoden kuluttua? Minulla ei ole harmainta aavistustakaan.

Unelmia on ja teen niiden eteen töitä. Jotkut niistä toteutuvat, toiset eivät.

Uusia ovia avautuu, osa vanhoista sulkeutuu.