Nyt jo Nuuksiossa…
Pari päivää Dohassa meni kuin siivillä
Tapasimme Suomen suurlähetystön porukkaa its.päivän aattona ja vierailimme Eddien kanssa Dohan hiekkadyyneillä.
Eddie on varsinainen dyynien rattitaituri. Pari kertaa taisi jäädä hengitys väliin, kun hän taiteili maasturinsa korkean dyynin sivustaa alaspäin.
Ammattimies hän oli kaikessa muussakin. Ihan mahtava löytö!!!
On sanottava, että en ole ikinä nauranut 10 päivän aikana niin paljon kuin Penan ja Eddien kanssa.
No, välillä meinasi hymy tietenkin hyytyä, sillä olihan tuo ihan asiallinen rypistys sitten vuoden 2021.
Juttelin just kotiin tultuani yhden sporttifrendin kanssa ja hän kysyi, “menikö juoksu odotusten mukaisesti?”.
Minulla ei ollut mitään odotuksia.
Tässä juoksussa ylivoimaisesti tärkein pointti oli siinä, kuinka uudistunut harjoittelu puree.
En pidä itseäni minään ammattikoutsina, mutta nyt meni niin harjoittelu kuin loppuvalmistelukin suoritukseen aivan tuubiin.
Nyt oli helpompi ottaa pieniä riskejäkin esim. siinä, että jatkoin melko intensiivistä harjoittelua aivan h-hetkelle.
Näin teen jatkossakin!
Raapustelen matkan tuntemuksia tulevien päivien ja ehkä viikkojenkin aikana.
Kondis on tällä hetkellä aika huono.
Nokka vuotaa ja yskittää, mutta se menee parissa päivässä ohi.
