Tasapainoilua

/in /by

Olen harjoitellut tavoitteellisesti 90-luvulta lähtien. Neljäs vuosikymmen on siltä osin siis menossa.

Näiden vuosien aikana olen seurannut useita juoksevia “kollegoja”.

Monet heistä ovat joutuneet lopettamaan uransa.

Juoksu on nimittäin samperin kuluttava laji.

Enkä puhu nyt ainoastaan kalorien kuluttamisesta, vaan kropan ja etenkin jalkojen.

Oheisen (Mehiläinen, ei sponsori..) artikkelin mukaan jopa yli puolet juoksijoista kärsin jokinmoisista rasitusvammoista.https://www.mehilainen.fi/lehdistotiedotteet/rasitusvammat-yleistyneet-juoksuharrastuksessa-40-70-harrastajista-karsii

Eräs merkittävimmistä syistä on liian yksipuolinen harjoittelu, joka on meidän juoksijoiden helmasynti.

Been there – done that.

Yleensä tuo liian yksipuolinen harjoittelu muuttuu monipuolisemmaksi vasta pakon edessä.

Niinhän tämä formula toimii myös muussa elämässä; teemme muutoksia vasta, kun on ihan pakko.

Jos silloinkaan.

Minun pitkän ajan tavoite on, että voin jatkaa juoksuharrastusta myös tulevina vuosikymmeninä.

Olisihan se aika mageeta vetää pitkiä juoksusettejä vielä vaikkapa kasikymppisenä.

Vedin to ja pe piiiitkät juoksutreenit.

Menohaluja olisi vaikka kuinka paljon, mutta tänään keskitytään liikkuvuusharjoitteisiin.

Reittimuutos

/in /by

Tarkoitukseni oli juosta perjantaina Nuuksion Pitkäjärven ympäri.

Juostuani järven länsipuolelle (kotipaikka Solvik on järven itäpuolella..) huomasin, että polku joka johtaa järviylängölle on kasvanut niin umpeen, ettei nokkosviidakossa rämpiminen kiinnostanut, sillä yllä oli shortsit ja t-paita.

No, ei hätää, sillä korvaavia reittejä löytyy Nuuksiosta vaikka kuinka paljon.

Juoksuliivin uumenissa oli pari lötköpulloa suoloilla terästettyä vettä.

Energiageelejä ei ole tullut käytettyä vuosikausiin, mutta nyt aion ottaa niitä testiin seuraavaa aavikkojuoksua varten.

Käytin aiemmin mm. jenkkiläisiä Clif ja Honey Stinger -luomugeelejä.

Kaupan perus-dexalia en suostu syömään. Jo niiden alhainen hinta (ja maku) kertoo, että ne on ihan täyttä paskaa.

Ensimmäinen Saharan ylittäjä

/in /by

En tiedä kuinka monta (muuta) ihmistä on ylittänyt Saharan autiomaan, mutta luettuani oheisen artikkelin tiedän, että ensimmäinen (pohjoinen-etelä) oli brittiläinen seikkailija Alexander Gordon Laing.https://explorersweb.com/great-explorers-alexander-gordon-laing/

Olen tutustunut kohtuullisen laajasti entisaikojen tutkimusmatkailijoiden elämänkertoihin.

Niissä toistuu sama kaava.

Lähes poikkeuksetta tarinan päähenkilö, tässä tapauksessa Mr. Laing, joutuu matkan aikana ryöstetyksi ja pahoinpidellyksi.

Meno ei ole vuosisatojen saatossa juurikaan muuttunut.

Edellä mainitusta syystä johtuen, armeijan ex-erikoisjoukkosotilas “Max” tarkkaili autiomaata minun Saharan halkijuoksun aikana.

Kiikarit lähtee mukaan myös ensi vuonna….