Ehkäpä yksi kaikkien aikojen parhaimmista ultra-ja vuorijuoksijoista Kilian Jornet on kärsinyt jo pitkään polvikivuista, mutta silti mies oli päättänyt osallistua erääseen kauden päätatapahtumaan, joka kantaa nimeä UTMB.

Kisaviikko on jo tätä kirjoittaessa alkanut (Onnea Marja), mutta tällä kertaa ilman Jornetia, joka on tiiminsä kanssa päättänyt, että polvelle annetaan nyt lepoa ja puukkoa.

Monet muutkaan ultrapitkien matkojen juoksijat eivät pidä mielellän treeni-tai kisabreikkejä.

Ehkä joskus kuitenkin kannattaisi kuunnella kehon antamia signaaleja…

Olen juossut viikolla kaksi pidempää ja nykykuntoon nähden kovavauhtista harjoituslenkkiä.

Tästä johtuen, pidän joka toisen päivän treenivapaana, kunnes jalat alkavat tottua kovempaan rynkytykseen.

Varsinkin pohkeet tuntuvat tässä kohden kautta hieman aroilta, mutta se on vain lihaskipua, ei muuta.

Tiedän (ja toivon), että viikon kahden kuluttua pohkeet ovat tottuneet kovempaan menoon ja voin nostaa pikku hiljaa kuormitusta.

Olen juossut viimeiset viikot aika minimalistisilla Merrell Long Sky -jalkineilla ja tämä yhdistettynä koventuneeseen harjoitteluun on hakannut jalkoja normaalia enemmän.

Juoksen kuitenkin lauantaina hieman aiempaa rivakamman kiekan Nuuksion Pitkäjärven ympäri.