“Challenge 1000”

/in /by

I have two challenges, both involving the number one thousand.

In October 2026, I will run 1000 kilometres in the Sahara Desert.

The other challenge is to do a total of one thousand push-ups in a week.

That means 143 push-ups for each day.

Why?

Push-ups train the chest muscles, upper arms,

In addition, the movement also involves the back and legs.

A push-up is an excellent core exercise because it requires the activation of the abdominal muscles, strengthens the deep stabilising muscles, and improves posture and lower back control.

That’s why!

Once I can handle those thousand push-ups well, I plan to challenge my body with burpee movements, also known as the “full-body exercise.”

***********************************************************************************************************

Minulla on kaksi haastetta, joihin liittyy numero tuhat.

Juoksen lokakuussa 2026 Saharan autiomaassa 1000 kilsaa.

Se toinen on tehdä viikon aikana yhteensä tuhat punnerrusta.

Se tietää kullekin päivälle 143 push-uppia.

Miksi?

Punnerrus kuormittaa erityisesti rintalihaksia, olkavarsia, ojentajia sekä hartialihaksia

Lisäksi liikkeessä mukana ovat selkä ja jalat.

Punnerrus on erinomainen core-harjoitus, koska se vaatii vatsalihasten aktivoinnin, vahvistaa syviä tukilihaksia ja parantaa ryhtiä sekä alaselän hallintaa.

Siksi!

Kun saan nuo tuhat punnerrusta kulkemaan hyvin, niin aion haastaa kehon “burpee -liikkeillä”, jota kutsutaan myös “yleisliikkeeksi”.

Sitkeys / Hardiness

/in /by

Psykologi Suzanne Kobasa kehitti käsitteen hardiness, jolla kuvataan henkilöitä, jotka menestyvät haastavissa olosuhteissa.

Hardiness (sitkeys/kestävyys) tarkoittaa yleisesti kykyä kestää vaikeita olosuhteita, mutta se jaetaan useimmiten kasvien kylmänkestävyyteen ja ihmisten psykologiseen kestävyyteen stressiä kohtaan, jossa ihminen kokee hallitsevansa tilanteita, on sitoutunut elämäänsä ja näkee muutokset haasteina.

Kasvien kohdalla se viittaa kykyyn selviytyä talven pakkasista, kun taas psykologiassa se on tärkeä osa psyykkistä resilienssiä. 

Psykologinen kestävyys (hardiness) koostuu kolmesta päätekijästä:

Sitoutuminen (commitment): kokemus, että tekeminen on merkityksellistä.

Hallinnan tunne (control): usko siihen, että omilla toimilla on vaikutusta.

Haasteasenne (challenge): vaikeudet nähdään kasvun mahdollisuuksina, ei uhkina.
Tutkimusmatkailijoilla ja äärilajien harrastajilla psykologiset kestävyystekijät ovat keskimääräistä korkeampia.

Tässä muutama tunnettu tutkimusmatkailijoita ja miten he itse kuvasivat epämukavuuden sietämistä.


Ernest Shackleton (Etelämanner)
Hänen ehkäpä kuuluisin piirteensä oli pysyä rauhallisena kaaoksen keskellä.
Shackletonin retkikunta jäi kiinni jäihin vuonna 1915, ja miehistö joutui selviytymään kuukausia äärimmäisissä olosuhteissa.
Hän piti tiimin moraalin korkealla huonoimmissakin olosuhteissa.
Sir Ernest korosti rutiineja, yhteisiä aterioita, huumoria ja järjestystä hallitakseen ahdistusta.
Hän ei yrittänyt “voittaa” epämukavuutta vaan hallita sitä.

Roald Amundsen (ensimmäisenä Etelänavalle)
Amundsen oli valmistautumisen mestari.
Hänen strategiansa oli ennakoida epämukavuus niin tarkasti, että se ei enää yllätä.
Hän käytti vuosia harjoitellakseen koiravaljakkoja, pakkaskestävyyttä ja napavarusteita.

**********************************************************************************

Psychologist Suzanne Kobasa developed the concept of hardiness, which describes individuals who thrive in challenging conditions.

Hardiness generally refers to the ability to withstand difficult circumstances, but it is most often divided into two areas: the cold hardiness of plants and the psychological hardiness of humans in the face of stress. In psychology, hardiness means that a person feels in control of situations, is committed to their life, and views change as a challenge rather than a threat.

For plants, the term refers to their ability to survive winter frost, whereas in psychology it is an essential component of mental resilience.

Psychological hardiness consists of three main factors:

Commitment: the sense that what one is doing is meaningful.

Control: the belief that one’s actions have an impact.

Challenge: seeing difficulties as opportunities for growth, not as threats.

Explorers and extreme-sport athletes tend to score higher than average on psychological hardiness.

Here are a few well-known explorers and how they described enduring discomfort:

Ernest Shackleton (Antarctica)
Perhaps his most famous trait was his ability to remain calm amid chaos.
Shackleton’s expedition became trapped in ice in 1915, and the crew had to survive for months in extreme conditions.
He kept team morale high even in the worst circumstances.
Sir Ernest emphasized routines, shared meals, humor, and order to manage anxiety.
He did not try to “defeat” discomfort but to manage it.

Roald Amundsen (first to reach the South Pole)
Amundsen was a master of preparation.
His strategy was to anticipate discomfort so precisely that it could no longer surprise him.
He spent years practicing dog-sledding, cold-weather survival, and polar equipment use.

Vitamin Cocktail

/in /by

Kirjoitin aikoinaan lehteen kolumnin, jonka otsikko oli “vitamiinicocktail”.

Otin siinä esille mahdolliset haitat vitamiinien liiallisesta popsimisesta.

Nostin framille tutkimukset, jossa varoiteltiin mm. synteettisen E-vitamiinin mahdollista vaaroista varsinkin, jos kyseistä vitamiinia syö kahmalokaupalla.

Puhuin myös polarisaatiosta; ne, joiden pitäisi syödä vitamiineja eivät niihin juuri koske ja terveystietoiset saattavat syödä niitä mahdollisesti liikaa.

Ruoassa vitamiinit esiintyvät yhdessä kuitujen, kivennäisaineiden ja muiden bioaktiivisten yhdisteiden kanssa. Nämä voivat parantaa imeytymistä ja tehostaa vitamiinien vaikutuksia.

Ruokaperäisten vitamiinien yliannostus lienee harvinaista.

Esimerkiksi marjat tarjoavat yhdistelmän polyfenoleja, antioksidantteja ja kuitua, joita yhdestä pilleristä ei saa.

Popsin päivittäin tyrniä ja mustikoita. Sen lisäksi nautin shotin tai kaksi kotimaisista marjoista jalostettuja juomia.

Mitalilla on kaksi puolta.

Purkista nautittuna on helppo varmistaa, että saa tietyn määrän esim. D-vitamiinia.

Olenkin hybridikäyttäjä.

*****************************************************************************************

Years ago, I wrote a column for a magazine titled “Vitamin Cocktail.”

In it, I highlighted the potential harms of excessive vitamin popping.

I brought up studies that warned, for example, about the possible dangers of synthetic vitamin E, especially if one consumes it by the handful.

I also talked about polarization: those who should be taking vitamins rarely touch them, while the health-conscious may end up taking possibly too much.

In food, vitamins appear together with fibers, minerals, and other bioactive compounds. These can enhance absorption and boost the effects of the vitamins.

Overdosing on food-based vitamins is likely rare.

Berries, for example, offer a combination of polyphenols, antioxidants, and fiber, things you can’t get from a single pill (as far as I know..).

I eat sea buckthorn and blueberries every day. In addition, I enjoy one or two shots of beverages made from Finnish berries.

There are two sides to the coin.

When taken from a supplement bottle, it’s easy to ensure you get a specific amount of, say, vitamin D.

So I’m a hybrid user.

Delicious blueberry drink.