Elokuu etenee hyvää vauhtia ja ajattelin kertoa, mitä seikkailujuoksijan arkeen juuri nyt kuuluu.

Harjoittelun osalta tämä on ollut muutosten kesä.

Olen keskittynyt juoksun lisäksi saliharjoitteluun merkittävästi aikaisempia vuosia enemmän.

Lihaskuntotreenejä on kertynyt jopa neljä viikkoa kohden.

Vuosi sitten tähän aikaan tahkosin jo paljon pitkiä lenkkejä ja tein noin 50% vähemmän salitreenejä.

Tuolloin päätähtäin oli marras-joulukuun (2023) Qatarin ympärijuoksu, joka menikin ihan tuubiin.

Sain siitä hyvää kokemusta ja ymmärrystä, kuinka valmistautua seuraavaan seikkailujuoksuun.

Tälle vuodelle ei ole vastaavanlaista päätähtäintä. Se on “vasta” ensi vuonna, joten voin keskittyä hyvän peruskunnon kehittämiseen.

Parin viikon kuluttua salitreenien määrä vähenee, hetkellisesti.

Tällöin lisään a) lenkkien määrää ja b) pituutta.

Ne toteutetaan mahdollisimman fiksusti.

Lisään viikkovolyymia 10%. Ei enempää tai vähempää.

Kesä toi mukanaan paljon positiivisia asioita, joista yhteistyö seikkailutoimittaja Jyri Kivimäen kanssa nousee ykköseksi.

Nyt meillä on uusi ja kehittyvä Tube-kanava ja Instaankin tulee vähän väliä uutta kamaa.

Joku voisi sanoa, että oli jo aikakin ja on siinä ihan oikeassa.

No, luonteeseeni kuuluu katsoa eteenpäin eikä taaksepäin.

Nyt fokus on Vatnajökull-jäätiköllä, jonne aiomme mennä keväällä 2025.

Siellä ollaan rrautaisessa kunnossa, sillä tavoitteena ei ole vain juosta sen halki vaan aion asettaa jäätikön ylittämiseen myös aikatavoitteen.

Silmät tiirailevat myös hiekka-aavikolle, mutta niistä (mon.) ei ole vielä mitään raportoitavaa.

Juoksin tiistaina pari kiekkaa Nuuksion backyardultra-reitillä Jyrin kanssa ja sinne me mennään tänäänkin.

Tässä kuvaa eiliseltä lenkiltä…https://www.instagram.com/seikkailujuoksija/reels/

Salikenkiäkin tuli tiistaina käytettyä…