Leipä miehen…

/in /by

…tiellä pitää kuuluu vanha sanonta.

Kävin tiistaina espoolaisessa K-Supermarket Kunkussa (ei sponsori).

Kun kerrankin oli aikaa, niin pysähdyin leipäosaston äärelle normaalia pidemmäksi toviksi.

Olin aikeissa ostaa kotimaista ruisleipää.

Ruisleipää olikin kiitettävästi tarjolla, mutta halusin löytää leivän, jossa ei ole mukana lisättyä sokeria tai siirappia.

Se olikin jo haastavampi tehtävä.

Suurimmassa osassa leivistä oli lisättyä sokeria ja siirappia

Se on teollisuudelle halpaa raaka-aine ja tekee leivästä koukuttavan makeaa.

Yhteiskunnalle se tulee julmetun kalliiksi.

Nomen est omen. Pitääkö tässä alkaa valmistaa omat leivät?

Ai että oli hyvä tiistain juoksulenkki.

Pidennän pikku hiljaa lenkkien pituutta. Eilen lisäystä tuli noin 20 minsaa.

Sen lisäksi juoksin osan lenkistä aiempaa selvästi kovemmalla vauhdilla.

Illalla oli vielä kevyt salitreeni ja sen päälle löylyt.

Vaihtelu virkistää ja kehittää

/in /by

Olen kiinnittänyt aiempaa enemmän huomiota harjoittelun rytmitykseen.

Tämän vuoden aikana olen ottanut yhä useammin ohjelmaan harjoituksia, joissa keskitytään vain tiettyyn lihasryhmään.

Tästä esimerkkinä käy hyvin sunnuntai-illan treeni.

Aloitin harjoituksen sisäsoudulla, jonka tehtävänä on lämmitellä ja aktivoida lihakset.

Koska olin juossut aamulla treenilenkin, en keskittynyt illan harjoituksessa jalkoihin vaan keskivartalon-ja yläkropan lihaksiin.

Harjoituksen loppuun tein soutulaitteella kevyen loppuverkan ja siitä siirryin suoraan saunan lauteille.

Maanantaina ei ollut juoksutreeniä, joten keskityin pääasiassa jalkalihaksin (pohje, etu-ja takareidet, lantio/perse).

Se piti sisällään kahden ja yhden jalan kyykkyjä lisäpainoilla, ns. takaketjua kehittäviä selkäpenkkiliikkeitä jne.

Tänään juoksen, mutta en tee salitreeniä.

Ensi viikolla lisään juoksun osuutta ja samalla salitreenin suhteellinen osuus kokonaisharjoittelusta vähenee.

Blogikirjoitukset

/in /by

Olen kirjoittanut sportman.fi -sivustolle jo lähes 5000. blogikirjoitusta.

Yleensä niitä sikiää yksi päivässä, mutta joskus jopa kaksi.

Kaikki alkoi kesäkuussa 2010 paria kuukautta ennen ensimmäistä pitkää aavikkojuoksua (Kalaharin autiomaa).

Minulla ei ollut tuossa vaiheessa ajatusta siitä, kuinka kauan aion tälle sivustolle kirjoittaa.

Enkä ole vieläkään.

Mennään kuukausi ja vuosi kerrallaan.

Nyt katse on asetettu kevääseen 2025, jolloin lähden kohti Islannin Vatnajökull-jäätikköä eli blogisivulla on elinaikaa vähintään vuosi.

Uskon, että on pidempäänkin, sillä vuonna 2027 tulee kuluneeksi 20-vuotta ekasta seikkailujuoksusta (Pohjoisnapa). Sen kunniaksi voisi vetää jonkun pitkän aavikkojuoksun.

Keksin blogikirjoitusten aiheet yleensä treenien aikana. Varsinkin juostessa tulee “hyviä ideoita”.

Toisin kuin aikoinaan toimittajan töissä, en kiinnitä huomiota pilkkuihin, pisteisiin tai sanojen järjestykseen. Ne nyt menee miten menee….

Ja kuten jossain blogikirjoituksessa mainitsin, niin syksyllä 2024 voi sivustolle tulla jotakin uutta. Kehittelen kesän aikana yhden kaverin kanssa erästä uutta kuviota….

Tähän loppuun, kiitos kun käyt lukemassa näitä juttuja.

Eilen sunnuntaina juoksin ja vedin kevyen salitreenin.

Bloggaaja Kalaharin autiomaassa vuonna 2010.