Sponsorit

/in /by

Olen kuluttanut viikon aikana enemmän aikaa sponsorineuvotteluissa kuin lenkkipoluilla. Ainakin toistaiseksi taloudelliset tukijat ovat suhtautuneet uusiin projekteihin ja raharuinauksiin ihan myönteisesti.

Ilman sponsoreita seikkailujuoksujen, vai olisikohan retkikunta parempi sana, järjestäminen on melko mahdotonta, sillä on tässä tuhlattu jo ainakin muutama mersu eri puolille maailmaa:-) Seuraavan juoksun budjetti onkin jo lähempänä Ferraria…

Mihin sitä rahaa oikein valuu? Kalaharin halkijuoksun suurin kuluerä oli logistiikka, johon kuuluu mm.kuljetuskalusto ja miehistö. Kaksi tukitiimimme henkilöä ajoi puoli vuotta ennen juoksua koko Kalaharin halki ja katsoi meille etukäteen sellaisen reitin, joka on mahdollistaa juoksemisen.Itse asiassa paikallinen tukitiimi ehdotti ensiksi meille reittiä, joka olisi kulkenut Trans-Kalahari Highwayn välittömässä läheisyydessä. Sanoin kohteliaasti, että hypätkää kaivoon ja katsokaa meille mahdollisimman villi reitti, joka edustaa Kalaharia parhaimmillaan..ja sellaisen me myös saimme!

Tämän lisäksi kuluja nostivat erilaisten lupien hankkimiset, sillä esimerkiksi luonnonsuojelualueilla on oltava luvat kunnossa tai muuten juoksut on ohi. Tukitiimillmme meni kohtalaisen paljon aikaa selvittääkseen paikallisille viranomaisille, että kolme valkonaamaa haluaa juosta autiomaan halki. Hei eivät uskoneet korviaan..kuka sitä nyt haluaa juosta kuumassa korvessa, kun autotkin on keksitty?

Kohtasimme 1000 kilsan juoksun aikana useasti armeijan henkilökuntaa tai muita viranomaisia, jotkä penäsivät meiltä lupia. Onneksi kaikki asiat olivat meidän puolelta kunnossa.

Retkikunnan suunnittelu on pitkä projekti ja se vaatii pilkun tarkan suunnittelun, jotta voimme fokusoida kaiken tarmon ja energian itse suoritukseen.

Kuten sanoin, niin vuoden 2011-2012 sponsorineuvottelukierros on lähtenyt hienosti käyntiin ja uskon, että viimeistään huhtikuun alussa voin kertoa kaikkien tukijayritysten nimet. Sen verran voin paljastaa, että yhteistyö maailman parhaan ja kestävimmän tietokoneen Panasonic Toughbookin kanssa jatkuu myös jatkossa!

http://www.toughbook.eu/fi

Matkatoimisto Aventura järjestää tänään Lönnrotinkadun toimistollaan tilaisuuden kaikille asiakkaille, jotka osallistuvat kevään Nepalin vaelluksille. Lähden Kirsin kanssa 19.3.kohti Annapurnan polkuja ja toimin myös ko.vaelluksen matkanjohtajana. Minulla on Nepalissa käytössä pääsherpa, joka on joko hyvä ystäväni Tirtha Maski tai Durkha-niminen mukava heppu. Tämän lisäksi meillä on useita muita sherpoja, jotka kantavat asiakkaidemme kantamuksia viiden päivän vaelluksen aikana. Kukin vaeltaja kantaa mukanaan ns.päiväreppua, johon voi pakata esim.hieman murkinaa ja tietenkin kameran, sillä maisemat ovat huikaisevan hienoja.

Juoksen lauantaina kaksi lenkkiä; aamulla 10-12 kilsaa ja iltapäivän lenkin pituus määräytyy sen mukaan, mihin aikaan kotiudun Aventuran vaellusinfosta.

Sunnuntaina on vuorossa viikon pidempi lenkki, noin 25 kilsaa.

Tuplalenkki

/in /by

Kirjoitin torstain blogiini pitäväni lepopäivän juoksusta. Ja katin kontit, sillä juoksin peräti kaksi lenkkiä! Iltapäivälle suunniteltu palaveri siirtyi ensi viikolle ja kalenteriin tupsahti ylimääräiset pari tuntia, jotka käytin juoksuun. Lähdin vielä iltasella kävelylenkille, joka muuttui parin kilometrin jälkeen juoksuksi.

Haile Gebreselassien juoksut on juostu ainakin joiksin viikoiksi, sillä hän on loukkaantunut ja joutuu jättämään väliin viikonlopun Tokion maratonin. Haile kaatui harjoituslenkillä ja loukkasi siinä rytäkässä molemmat polvensa.

http://www.usatoday.com/sports/olympics/2011-02-24-3604401838_x.htm

Olen kirjoittanut pariinkin otteeseen Pekingin maratonin olympiavoittaja Samuel Wanjirusta, joka veti jokin aikaa sitten vartijaa turpaan ja uhkasi ampua vaimonsa. Seuraavalla viikolla hän ryttäsi autonsa lunastuskuntoon. Nyt Wanjirun elämä on auvoisempaa, silla vaimo ja vartija ovat sopineet ($$$) asiansa Wanjirun kanssa, joten ainoa syyte joka juoksijaa odottaa on syyte luvattomasta aseesta.

Ohessa on mielenkiintoinen artikkeli englantilaisesta juokisija Paula Radcliffestä, jota useat pitävät kaikkien aikojen parhaana naisjuoksijana, vaikkei hän ole voittanut (vielä) olympiakultaa.

Radcliffe oli jo Ateenan 2004 olympialaisissa suursuosikki, mutta joutui keskeyttämään juoksun kesken. Lehdessä haastateltu lääkäri paljastaa, että hän olisi ollut suuressa hengenvaarassa, mikäli oli jatkanut maratonin loppuun, sillä Radcliffe kärsi mm.erittäin voimakkaasta kehon kuivumistilasta. Autiomaakisoissa kehon kuivuminen on eräs suurimmista keskeyttämissyistä.

Paula Radcliffe jatkaa uraansa ainakin Lontooseen asti, joten toivottavasti hän voi kruunata hienon uransa voittamalla elokuussa 2012 juostavan maratonin kotikisassaan.

http://www.telegraph.co.uk/sport/othersports/olympics/8338920/London-Olympics-2102-Paula-Radcliffes-gold-would-crown-the-Super-Sunday.html

Kaljaa koneeseen?

/in /by

Oheisen FoxNewsin jutun mukaan juoksijoiden repusta voi jatkossa löytyä urheilujuoma Gatoraden sijasta pullollinen olutta.Baijerilaiset oluen valmistajat ovat sitä mieltä, että heidän alkoholiton Erdinger-olut hakkaa vitamiinipitoisena ja isotonisena perinteiset palautumisjuomat.Lunttasin Wikipediasta, että isotoninen tarkoittaa sitä, että juoman sokeri-ja vitamiinipitoisuus vastaa elimistön arvoja.

Olen juonut kerran olutta heti kisan jälkeen ja tämä tapahtui Brysselissä keväällä 2008. Vierailin 20 km kisan jälkeen Niken isännöimässä VIP teltassa, jossa päätimme ottaa huurteiset hyvän kisan päätteeksi. Kisa meni osaltani niin hyvin, että otin toisellekin jalalle.Seuraavana päivänä kroppa tuntui hyvin palautuneelta, joten empiirisen tutkimuksen mukaan olut on hyvä palautumisjuoma. Pidän silti omaa mustikkaista palautumisjuomaa parempana:-)

http://www.foxnews.com/health/2011/02/21/athletes-replacing-sports-drinks-beer/

Keskiviikon lenkki oli pituudeltaan noin 15 km.Kunto tuntuu ihan hyvältä tähän vuoden aikaan nähden, joten otan kohtuu iisisti,ettei hyvin alkanutta juoksuvuotta tule pilattua liiallisella kohkaamisella ja torstain lenkki jää juoksematta.