Olet mitä syöt / You are what you eat.

/in /by

Se, mitä syömme, vaikuttaa suoraan siihen, miten kehomme ja mielemme voivat.

Ravitsemus vaikuttaa esimerkiksi energiatasoihin, mielialaan, immuunijärjestelmään ja aivojen toimintaan.

Seikkailujuoksujen aikana ruoka on minulle lähinnä vain polttoainetta, mutta muulloin kiinnitän sen laatuun paljon huomiota.

Keho uusiutuu jatkuvasti. Esimerkiksi verisolut muutamassa viikossa.

Kun elimistö rakentaa uudet solut, se käyttää raaka-aineina juuri niitä aminohappoja, rasvoja ja mineraaleja, joita ruokavaliosta on saatavilla.

Jos ravinnossa on puutoksia tai ylimäärää, se näkyy ajan myötä solujen laadussa ja toiminnassa.

Katsoin uuden Prisma- ohjelman, jonka sisältö ei ollut minulle yllätys.https://areena.yle.fi/1-73989634

Meille syötetään aikamoista skeidaa, mutta rapakon takana sitä vasta onkin tarjolla.

Ja jopa ihan pikku taaperoille, joista tulee samalla myös lääketeollisuudelle hyvät ja pitkäaikaiset asiakkaat.

No, elämä on valintoja.

Monesti kuulee sanottavan, että terveellinen ruoka on kallista.

Suurin ongelma taitaa olla kuitenkin se, että sen eteen joutuu näkemään vaivaa.

Ja se roskaruoka tulee kalliiksi niin syöjälle kuin yhteiskunnalle, kuten Prisma-dokkari osoittaa.

You Are What You Eat

What we eat directly affects how our body and mind feel. Nutrition influences everything from our energy levels and mood to our immune system and brain function.

During adventure runs, food is mostly just fuel for me — but at other times, I pay a great deal of attention to its quality.

The body is constantly renewing itself. For example, blood cells are replaced within a few weeks.

When the body builds new cells, it uses as raw materials exactly the amino acids, fats, and minerals available from our diet.

If the diet lacks certain nutrients or contains excesses, this will, over time, be reflected in the quality and function of our cells.

I recently watched the new Prisma documentary, and its content didn’t come as a surprise to me.https://areena.yle.fi/1-73989634

We’re being fed quite a lot of junk — and across the pond, it’s on a whole other level.

Even tiny toddlers are getting it, becoming good customers for the pharmaceutical industry early on.

Well, life is all about choices.

People often say that healthy food is expensive. But the biggest problem is probably that it simply takes an effort.

Choosing better ingredients, cooking from scratch, reading labels — it all requires time and intention.

Still, those small daily choices are what shape us, quite literally.

Because in the end, it’s true what they say: you are what you eat.

Puuroa / porridge in Sahara Desert.

Mitä yhteistä on halkojen hakkaamisella ja kestävyysurheilulla? Vain onko mitään?

/in /by

Kyllä on. Tässä on tekoälyn tuottama vastaus.

  1. Fyysinen kestävyys:
    Molemmat vaativat pitkäjänteistä, tasaista ponnistelua. Halkojen hakkaaminen ei ehkä ole yhtä “urheilulaji”, mutta se kuormittaa koko kehoa kuten moni kestävyyslaji.
  2. Rytmi ja tekniikka:
    Hyvä hakkuu sujuu rytmillä ja oikealla tekniikalla – samoin kuin juoksussa, hiihdossa tai pyöräilyssä. Jos menee pelkällä voimalla, väsyy nopeasti.
  3. Mielen sitkeys:
    Molemmat vaativat keskittymistä ja sinnikkyyttä. Kun hiki valuu ja lihakset väsyvät, jatkaminen on enemmän tahdon kuin voiman kysymys.
  4. Luonnonläheisyys:
    Usein molemmat tehdään ulkona – raitis ilma, metsän tuoksu ja luonnon rauha ovat iso osa kokemusta.
  5. Tuloksen konkreettisuus:
    Urheilussa näet kehityksen ajassa tai matkassa – halkojen hakkuussa pinossa. Molemmat palkitsevat työnteosta näkyvällä lopputuloksella.
  6. “Zen”-tila:
    Kun pääsee vauhtiin, liike muuttuu meditaatioksi: hakku tai juoksu sujuu lähes automaattisesti, ja mieli tyhjenee.


Tässä pieni humoristinen vertailutaulukko “Kestävyysurheilija ja halkojen hakkaaja”:

Vertailutaulukko

OminaisuusKestävyysurheilija Halkojen hakkaaja
TavoiteParantaa aikaa tai matkaaTäyttää liiterin ennen talvea
VarusteetTekniset vaatteet ja sykemittariFlanellipaita ja kirves, ehkä kahvitermari
PolttoaineEnergiageelit ja urheilujuomaTermarikahvi ja voileipä
TreenipaikkaJuoksupolku tai hiihtolatuTakapiha tai metsä
MotivaatioKisakalenteri ja StravaPakkasen uhka ja lämmin sauna
RiskitRasitusvammatHalkeama puussa – tai saappaassa
LoppufiilisEndorfiinit jyllääSavun tuoksu ja tyytyväinen huokaus
TuloksetMittarissa kilometrejäPino kasvaa silmissä

Mitä yhteistä on halkojen hakkaamisella ja Crossfitillä?

1. Täydellinen kokovartalotreeni

Halkojen hakkaaminen aktivoi kaikki isot lihasryhmät:

  • jalat (tasapaino ja voimansiirto),
  • keskivartalo (vääntö ja tuki),
  • olkapäät, käsivarret ja selkä (iskuliike).
    Se on kuin tekisit clean & jerk, twist, overhead swing ja squat — kaikki yhdessä liikkeessä, ilman ohjaajaa huutamassa “Time!”.

2. Aito funktionaalinen liike

CrossFit puhuu “functional fitnessistä” — liikkeistä, jotka hyödyttävät arkea.
No, halkominen kirjaimellisesti pitää sinut lämpimänä talvella.
Ei pelkkää kuntosalia varten, vaan elämää varten.

3. Luonnollinen ympäristö

Ei metallin kolinaa eikä hikirakenteita salilla — vain metsän tuoksu, raitis ilma ja linnunlaulu.
Se on outdoor box ilman jäsenmaksua.
(Huomautus: hirvet ja oravat eivät katso vinoon, vaikka tekisit virheitä.)

4. Lepotauot ovat rituaaleja

CrossFitissä juodaan proteiinipirtelö.
Halkopihalla juodaan kahvia ja nojaillaan kirveeseen mietteliäänä:
“Elämä on kuin puu — joskus kovaa, mutta halki se menee kun tarpeeksi yrittää.”

5. Halpa, hiljainen ja hyödyllinen

Ei kuukausimaksuja, ei kalliita kenkiä, ei “burpeet tänäänkin” -angstia.
Saat samalla kuntoa, lämpöä ja rauhaa mielelle.
Ja bonuksena — valmis pino on kuin näkyvä tuloskortti, todiste treenistäsi.

6. Mielen CrossFit

Halkominen vaatii keskittymistä, rytmiä ja läsnäoloa.
Kun isku osuu kohdalleen, siinä on sama flow kuin parhaassa treenissä:
ei ajatuksia, ei kiirettä — vain liike ja ääni “krak!”.

Johtopäätös:
Halkominen on kestävyysurheilua, voimaharjoittelua, mindfulnessia ja hyötyliikuntaa samassa paketissa.
Eli kyllä — halkominen on paras CrossFit.

Puunhalaaja Nuuksiosta.

Marginal gains (En)

/in /by

“The concept of 1% improvement, often called “the 1% rule” or “marginal gains”, is the idea that making tiny, consistent improvements — about 1% better each day — can lead to significant long-term progress because of compound growth.

Here’s how it works:

The Core Idea

Instead of trying to make big, dramatic changes all at once, focus on small, manageable improvements in your habits, processes, or skills. Over time, these small improvements accumulate and multiply.

Mathematically:

  • If you get 1% better every day for a year:
    1.01365≈37.781.01^{365} \approx 37.781.01365≈37.78 → You’ll be 37 times better after one year.
  • If you get 1% worse every day for a year:
    0.99365≈0.030.99^{365} \approx 0.030.99365≈0.03 → You’ll almost lose all your progress.

Example in Practice

Personal growth: Reading 1 page a day becomes 30 books in a year.

Fitness: Adding 1% more effort to your workouts improves strength and endurance steadily.

Business: Improving small processes (like response time, product quality, or communication) adds up to big competitive advantages.

The idea was popularized by Sir Dave Brailsford, coach of the British Cycling team, who applied the philosophy of “aggregation of marginal gains” — improving every small aspect (sleep, diet, bike design, etc.) by 1%. The team went from mediocrity to dominating world cycling within a decade.

“Tiny changes. Remarkable results.” — James Clear, Atomic Habits

(Idea: Jukka, Text:AI).