Jukka Viljanen
  • Tervetuloa
  • Jukka
  • Adventures
    • Kalahari Adventure Run 1000 km
    • Etelänapamanner
    • Libyan Sahara
    • North Pole Marathon & North Pole Bike Extreme
  • Blogi
  • Tilaa Jukka puhujaksi
  • Contact
  • Partners
  • Search
  • Menu Menu

Juoksijan triathlon

June 28, 2014/in Uncategorized /by Jukka Viljanen

Vielä joitakin vuosia sitten triathlon oli marginaalilaji. Kaveri kertoi, että olikohan se nyt vuonna 2006 Kiskossa järjestettäviin kisoihin osallistujia oli 35, mutta tänä vuonna 400. Enempää ei edes mahtunut.

No minullakin oli tänään sellainen juoksijan triathlon. Juoksin kolmella erilaisella alustalla. Alkumatkasta jalkojen alla oli vuorotellen asvalttia ja hiekkaa, mutta eräässä vaiheessa hyppäsin tieltä polulle. Mäntykangas on alustana jaloille pumpulia. Osa metsäpolusta oli teknisesti haastavaa, sillä juurakkoa ja kiviä piisasi.

Monipuolinen juoksu virkistää myös mieltä. Monet juoksukouluni oppilaista eivät ole aiemmin harrastaneet polkujuoksua. Muistan ensimmäisen polkuyhteislenkin jälkeen sen innostuneisuuden ja yksi oppilaista sanoikin..”en tiennyt, että juoksu voi olla näin kivaa”.

 

Harrastuksen ja myös työn pitäisi olla kivaa. En oikein ymmärrä tuttuja, jotka kärvistelevät epämieluisassa duunissa. Ymmärrän, että kaikilla ei ole mahdollisuus vaihtaa työtään motivoivampaan, mutta em.henkilöillä tämä mahdollisuus olisi olemassa.

Yrittäjänä saa ainakin tehdä just niitä hommia kun huvittaa. Mitalin toinen puoli on tietty se, että pitää löytää tahoja jotka ovat valmiita maksamaan työsuorituksistasi jotain…

 

Iltalenkillä

June 27, 2014/in Uncategorized /by Jukka Viljanen

Vielä viitisen vuotta sitten olin yksinäinen susi. Juoksin lenkkini yksin. Ainoana poikkeuksena oli ulkomaan leirit, jossa hyväksyin Kirsin lenkkikaveriksi…usein vain alkumatkalle.

Viimeisen parin vuoden aikana sosiaalisten lenkkieni määrä on lisääntynyt huomattavasti. Tämän vuoden ajan minulla on ollut jopa juoksuvalmennettavia, joiden kanssa olen jolkotellut aina keskiviikkoisin (koulu on lomalla beinäkuun loppuun asti). Tästä lähistöllä asuvista kavereista Gustafssonin Veikan ja Bonsdorffin Mikon kanssa tulee lönköteltyä silloin tällöin. Eilen minulla oli todella mieluinen juoksukaveri, Juha Hietanen. “Hietsu” kirjoitti minusta kirjan “seikkailujuoksija”, joka ilmestyi keväällä 2012 pian Saharan halkijuoksun jälkeen. Ja hyvän kirjan kirjoittikin, sillä olen kuullut ja lukenut siitä vain positiivisia arvioita.

Seikkailujuoksija on levinnyt Etelä-Afrikkaan asti. Gregin isä Ken esittelee kirjaa lukuisille vierailleen ja sanoo (yleensä), “isn’ he crazy” ja osoittaa sormella minua:-)

Kirjan tekeminen oli todella intensiivinen projekti. Aloitimme sen työstämisen kesällä 2011 vaikka meillä ei ollut vielä edes kustannussopimusta! Istuimme usein Juhan omakotitalon keittiössä kahvia hörppien nauhurin tallentaessa keskustelujamme.Hän tuli myös seuraamaan ja kuvaamaan saharajuoksun viimeisiä päiviä Mauritaniaan. Se oli kyllä hieno projekti!

Juoksimme Hietsun kanssa eilen ensimmäistä kertaa kimpassa kotikulmillani. Aikaa lenkkiin kului noin tunti ja vartti. Siinäkin ajassa ehtii piipahtamaan mm.rantaraitilla ja Espoon keskuspuistossa. Lenkkiin kuuluvat jälkipelit käytiin keittiössämme Kirsin tekemää palautusjuomaa hörppien. Hietsu on selvästi hyvässä kunnossa ja valmis kesän juoksikisoihin.

Juoksen tänään vartin pidempään kuin eilen. Lisätreeniä saan talikon ja lapion varressa. Pihahommia nääs piisaa…

Paavo Nurmi Games

June 26, 2014/in Uncategorized /by Jukka Viljanen

Kävimme eilen katsomassa Turussa yleisurheilukisoja. Paavo Nurmi-kisoissa oli kenttäkuulutuksen mukaan peräti 10.200 katsojaa. Julksisuudessa olleiden tietojen mukaan, kisaorganisaatio hakee Turkuun yleiurheilun GP-kisoja vuodelle 2017.

Se on kova tavoite, jonka eteen Kari Ahonen ja kumpp.joutuvat tekemään vielä lujasti töitä, ennen tavoitteen toteutumista.

Kisajärjestelyt ja itse kisat saatiin vietyä läpi ihan mallikkaasti. Katsoin kuitenkin kisoja GP-silmälasien läpi ja siksi ja vain siksi kisojen arvosana tippuu välttävän ja tyydyttävän välimaastoon.

Tässä muutama huomio. Kenttäkuulutus oli luokattoman huono. Tehtävään oli palkattu tai ihan vaan löydetty kolme umpisurkeaa amatööriä. Kuten aina, määrä ei korvaa laatua. Olisi ollut parempi palkata yksi tosi kova ammattilainen, joka osaa lausua kilpailijoiden nimet oikein ja puhua muutakin kuin suomea. Ehkä hän olisi voinut myös haastatella lajivoittajia, ihan niin kuin maailmalla tehdään. Mitä niihin nimiin tulee, niin Angelinasta tuli Angelika ja sitä rataa. Välillä myötähäpeän rima nousi vähintään korkeuteen 461, joka on muuten uusi Paavo Nurmi-gamesin naisten seiväsennätys.

Nakkikojutarjoilu oli kyläkisatasoa. Muutama seiväshyppääjä loukkaantui kisapaikalla, joista yksi just ennen kisan alkua tosi pahasti. Taisi mennä akilles. No sen ensiavun saaminen kesti tosi kauan. Eemeli Salomäki reväytti jalkansa ja pyysi jäitä. No niitä tuli, mutta mies joutui itse murskaamaan jääpussin. Hänelle jääpussin heittänyt benkilö ei osannut tai viitsinyt tehdä sitä. Tällainen toiminta ei ole GP-kisojen tasoa. Pääsin katsomaan tätä kaikkea sähläämistä ihan aitiopaikalta.

Kisoissa oli kuitenkin tosi mukavaa ja nostan turkulaisille hattua, että he ovat kehittäneet maahamme hyvätasoisen yleisurheilukisan. Toivottavasti unelma GP-kisasta toteutuu.

Pidin eilen juoksusta välipäivän.

Page 1315 of 1740«‹13131314131513161317›»

Seikkailujuoksija

Recent Posts

  • Kumisevat Saharan dyynit
  • “Nuuksion veteraanit in action”
  • Testing testing…
  • Pitkäaikainen tavoite toteutuu…
  • Perinnetieto

Archives

Scroll to top