Kirjoitin eiliseen blogiini muutaman lauseen askeltiheydestä. Referoin Juoksija-lehdessä 2/14 julkaistua Aki Nummelan artikkelia “askel rullaavaksi optimaalisella rytmillä”.

Aki kirjoittaa vielä mm.seuraavaa:” Hitaaseen askelrytmiin vaikuttaa usein myös liian vaimennetut ja raskaat lenkkarit”. Totta.

Olen tehnyt viime päivien aikana myös pitkiä kävelylenkkejä.

Matkan varrella tulee vastaan useita juoksijoita ja kuten tapoihini kuuluu, niin katson vastaantulijan (tai ohi “kiitävän”) jalkoja ja lenkkareita. Eilisenkin havainnon mukaan lähes jokaisella juoksijakollegalla oli kohtuu raskaat ja vaimennetut kengät ja se kyllä näkyi suorituksessa. Usealla askel oli löntystävä ja samalla myös harppova. Vaikutti siltä kun juoksijat olivat matkustajia eivätkä kuljettajia. Useat kengät näyttivät siltä, ettei niillä edes voi astua luonnollisesti vaan ne ohjaavat askeleen kantapäälle. Ylivaimennetuilla jalkineilla juoksijoilla on usein myös vähemmän ryhdikäs juoksuasento eli takamus laahaa jollei nyt ihan maata, niin ainakin melkein.

Liian raskas ja vaimennettu kenkä passivoi lihasten ja nivelten käyttöä. Kepeällä ja tunnokkaalla jalkineella juostessa kehon lihakset aktivoituvat ihan luonnostaan. Mikäli teillä on todella vaimennetut kengät käytössä, niin kokeilkaapa juoksua ilman pohjallista. Huomaatte eron. Vielä parempi on, jos hankitte kevyemmät ja rullaavammat kengät.

Mikäli näin teette, niin kengät tulee ajaa sisään huolella eli ensimmäiset lenkit on otettava iisisti!

Lopetan tämän “sana viikonvaihteeksi”-osion nyt tähän ja keskityn lähestyvään sunnuntailenkkiin.

Hyvää viikonlopun jatkoa!