Lähden huomenna sarjassaan neljännelle aavikkojuoksun valmistelumatkalle.
Jos lennot osuu nappiin, niin olen kohdealueella perjantaina klo.5.30 aamuteen aikaan. Sen jälkeen vuoroon astuvat normaalit passikuviot ja sitten pitää löytää vielä ennakkoon tilaamani kuljettaja, joka vie minut hotellille.
Toivon, että pääsen jo perjantaina kuvaamaan aavikolle; asun siis kaupungissa ja sieltä ei ihan noin vaan lähdetä “dyyneille”. Hiekkaerämaassa vierailu vaatii aina erikoisjärjestelyjä, mutta mm.tukitiimini pomo on luvannut järkätä asian.
Vielä tässä vaiheessa kalenteri näyttää vierailuviikon osalta melko tyhjältä, mutta täyttynee, jos vanhat merkit pitää paikkansa.
Vien mukanani tuliaisia. Ainakin yhdelle suomalaiselle pienen kassillisen salmiakkia ja mahdollisia perhevierailuja varten Fazerin suklaarasioita (jotka ei toivottavasti sula matkan aikana).
Olen vieraillut jokaisella reissulla paikallisten perheiden luona ja se on aina yksi matkan kohokohdista. Eräällä aavikkoreissulla tapasin tukitiimini pomon hyvän ystävän, jolla oli tarjolla suuri yllätys.
Kerroin hänelle tarinoita Grönlannin jäätikkömatkasta ja hän oli kovin kiinnostunut käyttämistämme 32 huskysta. Ihmettelin aluksi kiinnostusta, mutta sitten paljastui, että hänellä on yksi husky.
Olin kuulemastani todella hämmästynyt, sillä se oli paikka, jossa odotin viimeksi näkeväni huskyn. Ja niin minun eteeni tuotiin muutamaa minuuttia myöhemmin tuo hieno (ja leikkisä) koira.
Kun viimeksi vierailin Grönlannissa ja tapasin inuiittikaverini Larsin, niin hänen pihallaan niitä huskeja oli pieni lauma.
Ai niin, tämän hetkisen suunnitelman mukaan juoksen Grönlannin jäätikön halki joko vuonna 2018 tai viimeistään 2019. Olen aiemmin pantannut näitä “seikkailukohteita” ihan viimeiseen asti.Tehdään tähän sääntöön nyt poikkeus.Seikkailijajuoksija varaa kuitenkin oikeuden mahdollisiin muutoksiin…
Juoksen tänään kaksi lenkkiä. Alkuillasta juoksukoululaisten kanssa tunnin verran Leppävaarassa ja illan päätteeksi remonttikaveri Antin kanssa vielä toisen tunnin.
