Hei me lennetään…

/in /by

Sain vuonna 2010 (silloiselta) sponsoriltani Panasonicilta kovaan käyttöön tarkoitetun Panasonic Tougbookin. Pari kolme kuukautta sen jälkeen laite oli jo kovassa testissä.

 

Otin sen mukaani Kalaharin autiomaahan. Siellä Toughbook sai sellaisen hiekkakylvyn ettei mitään rajaa. Silloin kun en sitä käyttänyt, niin se oli maastoauton lattialla. Ja hyvin pelitti.

 

Saharassa sama juttu. Välillä hiekkaa oli niin paljon ilmassa, että kone piti kääntää välillä ylösalaisin ja ravistaa suurin hiekkamäärä tietokoneen päältä. Muut tietokoneet olisivat jo halvaantuneet pikku ravistelusta. Toughbookille se oli peintä kutittelua…

 

Sillä v.2010 koneellä mä näitä blogejakin näpyttelen.  Asia tuli (taas kerran) mieleeni, kun luin päivän Kauppalehteä. Siellä oli uutinen, jossa Toughpad kammettiin 35 kilsan korkeuteen ja tuli sieltä laskuvarjolla alas. Vahingoittumattomana.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/armeijan-suosima-tabletti-tuutattiin-taivaalle—tuli-naarmuitta-alas/5JdLvghB

 

Aina kun minulla on tietokone jossain palaverissa mukana, niin ensimmäinen kysymys on..”mikäs hitto toi on”.

 

Se siitä. Pidän maanantaina juoksuvapaan. Nyt se tulee tarpeeseen, sillä veto on pikkuisen veks.

 

 

 

 

 

 

Aboa

/in /by

Ai että oli kiva juoksennella tuulessa ja tuiskussa.

 

Tein lauantaina kahden tunnin lumilenkin. Lenkin eka osa meni metsäpoluilla (tai ei siellä just nyt ole niin paljon polkuja) ja loput reissusta juoksentelin ulkoilureiteillä.

 

Yllättävän vähän porukkaa oli liikenteessä, vaikka sää oli mitä talvisin. Koirat tuntuivat nauttivan vallitsevasta säätilasta selvästi enemmän kuin omistajansa. Ne pomppivat lumihangissa ja ottavat talvesta kaiken ilon irti. Ihmiset kulkivat hartiat ja niska kyyryssä.

 

Tiesittekö, että meillä suomalaisilla on etelämantereella tutkimusasema, Aboa. Olen seurannut tämän talven aikana tutkimusaseman toimintaa aiempaa tarkemmin, sillä hyvä ystävämme Siltalan Antti on retkikunnan jäsenen. Lukekaapa retkikunnan kuulumista täältä lisää.

http://www.antarctica.fi/retkikuntaraportti-2.1.2017

 

Iki-nuori sporttimies Jorma Mononen lähetti viestin. Sen mukaan Psolar-merkkisiä hengistysuojaimia ei enää valmisteta.

 

Jorma oli muuten mun ensimmäinen sponsori. Hänen yrityksensä Vokant toi maahan Psolarin lisäksi mm. Ironman-tuotteita.

 

 

 

Aistit

/in /by

Ulkona, ja varsinkin juostessa, aistii hienosti säässä tapahtuvia muutoksia.

 

Kesäisin iholla voi tuntea lähestyvän kylmän rintaman, joka saattaa kertoa pian alkavasta vesisateesta paremmin kuin pilviä tarkkailemalla.

 

Loppiaslenkillä tunsin, kuinka tuulen suunta teki parin tunnin aikana hienoisen muutoksen. Kotiin juostessa tunsin poskilla, kuinka tuuli oli kääntymässä lännen puolelle. Ja sehän tietää talvisin lämpötilan nousua.

 

Tässä yksi syy, miksi en kuuntele ikinä musiikkia juoksun aikana. Haluan pitää aistit terävinä (ja kuunnella myös luonnon ääniä).

Aavikolla ja miksei jäätikölläkin kaikkien aistien on  oltava mega-hereillä. Voimistuva tuuli voi merkitä (jopa) minuuttien kuluessa alkavasta myrskystä.

 

Ja kuten olen aiemmin kirjoittanut, niin pidemmät ajanjaksot “sivistyksen” ulkopuolella tekevät hyvää. Kuulo ja näkökyky terävöityvät.

Sain eilen viestin kaverilta, joka on ollut kiipeilemässä muutaman viikon ja sen ajan niin puhelin kuin tietokonekin on ollut mykkänä. Hän piti tätä kokemusta erittäin puhdistavana.

 

Kokeilin eilisellä lenkillä Icebugin Aurora-kenkiä. Niillä onhyvä juosta peruslenkkejä jatkossakin. Saman valmistajan Heros tarjoaa poluille vakaamman askelluksen.

 

Aion kokeilla lauantain lenkillä tätä Icebugin kenkää. Pistän myös jalkaan jäätiköillä täysin palvelleet Extremities-säärystimet.

http://www.juoksija-lehti.fi/Kenk%C3%A4klinikka.aspx

Ne ovat suunnilleen tämän näköiset…

 

http://www.terra-nova.co.uk/clothing-accessories/all-gaiters/tay-ankle-gaiter-gtx/