Kohti Grönlantia

/in /by

Matka Kalaallit Nunaatiin eli Grönlantiin voi alkaa. Matkapakaasi pullottaa lämpimiä vaatteita, sillä ainakin yöllä lämpötila tipahtaa pakkasen puolelle. Ja mikäli veneretki vuonolle onnistuu, niin lämmintä on syytä pistää päälle.

 

Normaalisti kun pakkaan kamoja aavikoille tai jäätiköille, niin pistän noin puolet pakatuista kamoista takaisin vaatekaappiin, sillä muutoin tulee pakattua liikaa tavaraa mukaan. Tämä pätee etenkin kylmille seuduille lähdettäessä. Sitä kun odottaa kokevansa eeppisiä kylmyyksiä ja varautuu pahimpaan.

 

Retkikunnat matkustavat kuitenkin mahdollisimman kevyesti, sillä tavaraa kertyy joka tapauksessa ihan turkasen paljon mukaan. Itse asiassa se retkikunnan suunnittelu on aikamoista grammojen laskemista ja viilaamista.

 

Retkikunta ottaa mukaansa esim.tietyn määrän rekikoiria. Ne voivat vetää maksimissaan tietyn kokoista ja painoista rekeä. Sitä määrää ei voi ylittää, sillä muuten koirat uupuvat kesken matkan.

Tällä kertaa kyseessä ei ole retkikunta emmekä ole menossa jäätikölle asti, joten muutamasta extra-vaateparresta ei ole mitään haittaa. Toivottavasti treffaan kuitenkin rekikoiria eli Grönlannin huskyja. Ties vaikka toisin yhden huskyn mukanani?

 

Seuraava matkablogi ilmestynee tiistaina, kunhan olemme saaneet itsemme ja kamppeemme määränpäähän eli Tasiilaqiin.

Borta bra…

/in /by

..men hemma bäst.

 

Todella mukava Tukholman matka on takana ja toinen reissu on jo kulman takana.

 

Mukava porukka teki risteilystä kivan. Jaoin kämpän Hännisen Harrin kanssa ja naapurhytin jakoivat päätoimittaja Tomi Savolainen vaimonsa Mervin ja muun pesueen kanssa.

 

Heti risteilymatkan jälkeen oli päästävä ulos purkamaan höyryjä ja sehän tapahtuu parhaiten juoksemalla. Vedin tunnin melko kovavauhtisen juoksulenkin. Tein välillä n.50 metrin kovia vetoja ja välillä hieman pidempiäkin spurtteja.

 

Seuraavan viikko on uskoakseni juoksun suhteen maltillinen , sillä Tasiilaq ei ole mikään juoksijan paratiisi.  En ole ihan varma löytyykö sieltä edes juostavia lenkkimaastoja, mutta se näyttää tuleva viikko. Lenkkarit lähtevät kuitenkin mukaan.

 

Grönlannin viikon sisältö on koulutusvoittoinen, mutta ohjelmaan kuuluu myös muutama ulkoiluretki ja toivoakseni myös yksi veneretki.

 

Grönlannin vaihtelevat kelit antavat viikolle oman mausteensa. Tämän hetken ennusteen mukaan tiedossa olisi melko mukavaa säätä eli noin 3-4C plusasteita ja kohtuu aurinkoisia päiviä. Viimeisen viikon aikana siellä on ollut melko tuulisia päiviä. Eräänä päivänä jopa lähes 15 m/s.

Sommaren är kort…

/in /by

Tomas Ledinin biisi tuli mieleen katsoessamme tämän päivän Tukhoman maratonia.

 

Aamu Tukholmassa valkene melko kauniina ja aurinko yritti vielä jotenkin paistaa klo.10.20 aikoihin, jolloin lähdimme Harri Hännisen kanssa juoksemaan perinteistä Djurgårdenin lankkiä.

 

Sporttailimme aluksi 14 kilsan lenkin, jonka jälkeen menimme Djurgårdenissa sijaitsevaan näköalatorniin, jossa on kiva kahvila & ravintola sekä hulppeat näkyvät eri puolille Tukholmaa.

 

Lähdimme kahvilasta heti puolen päivän jälkeen, jolloin myös ensimmäiset maratoonarit aloittivat 42,195km urakkansa.

 

Ei siinä mennyt kuin muutama minuutti ja ennusteen mukaisesti, sää muuttui sateiseksi. Aluksi satoi vain hieman, mutta sitten sade loppui. Siitä noin tunnin kuluttua vettä tuli kaatamalla ainakin seuraavat kolme neljä tuntia. Lämpöä oli tuossa vaiheessa noin 10 astetta.

 

Juoksimme Harrin kanssa pitkin ja poikin Tukholmaa, sillä tavoitteenamme oli nähdä juoksun kärkiryhmä mahdollisimman useasti.

 

Näin myös tapahtui. Bongasimme kisan kovimmat juoksijat kolmasti. Kärkikahinoissa oli mukana muutamia tuttuja kasvoja, kuten mm.Jussi Utrianen, Aki Nummele sekä A-M Hyryläinen, joka sijoittui naisten sarjassa hienosti kakkoseksi. Hänen juoksuaan on todella hieno seurata.

 

Keräsimme Harrin kanssa juoksukilsoja noin 18-19 km. Juoksimme loppuvaiheessa keskustasta Vikingin terminaaliin sen mitä jaloista pääsimme, sillä halusimme päästä kylmästä ja vetisestä Tukhoman kesästä pois mahdollismman nopeasti Viking Linen hyttiimme.

 

Se oli siinä. Tämä taitaa olla järjestyksessään kymmenes Tukholman maraton, jota olen ollut seuraamassa Juoksija-lehden toimesta. Yhteistä näille reissuille on se, että ne ovat kaikki olleet viimeisen päälle mukavia. Ihan kaikki.

 

Mieleeni ei tule pienintäkään moitteen sanaa, joten toivottavasti ensi vuonna tulee yhdestoista reissu.

 

Insallah.