Ratkaisun hetket lähestyvät…

/in /by

Mitä seuraavaan retkikuntaan tulee, niin sain perjantaina kaukomailta (kohdealueelta) viestin, jonka mukaan tänään sunnuntainan “neljä viisasta miestä” istuvat alas ja miettivät, miten tätä (ikuisuudelta tuntuvaa) projektia saadaan edistettyä.

 

Lunta tulee tupaan vai pitäisikö sanoa hiekkaa heitetään rattaisiin sieltä sun täältä. No, me ei luovuteta.

 

Jos aletaan spekuloimaan, niin onhan tässä sekin vaihtoehto, että koko aavikkoprojekti siirtyy (taas) vuodella eteenpäin. Siinä tapauksessa otan välittömästi suunnitelma B:n käyttöön eli alan suunnittelemaan toista projektia, joka toteutuu huhti-toukokuun aiakana.

 

Siinä tapauksessa ensi vuodelle kohdistuisi jopa kaksi seikkailua. No, aika näyttää.

 

Yksi kaveri kysyi eilen, että eikö sinua kyrsi kun “projektit kusee”. Totta kai, mutta vastoinkäymisiin kannattaa suhtautua huumorilla. Suosittelen.

 

Nyt tämä huumorimies lähtee lenkille. Juoksen 2,5h.

 

 

Syksyn paras lenkki

/in /by

Ei taida olla ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun hehkuttelen “syksyn/kevään kesän..parasta lenkkiä”. Niitä vaan kertyy kun plussapisteitä.

 

No, tämän päivän lenkin arvoa nosti tietenkin ihan mieletön keli. Aurinko paistoi koko lenkin ajan eikä (juoksijan vihollisesta numero yksi-tuulesta) ollut tietoakaan. Täydellinen sää. Varsinainen juoksijan palkkapäivä.

 

Lenkkiseurana oli Susanne, joka osallistui juoksukouluuni kevään ja kesän aikana. Hän on varsinainen kuntoihme, joten tämän päivän 3h15 minuttia kestänyt lenkki ei tehnyt hänelle tiukkaakaan. Hän jatkoi Nuuksiosta matkaa vielä kiipeilytreeneihin…

 

Tällekin päivälle osui muutama pummi. Eksyin hieman perinteiseltä Nuuksion polulta, mutta (toisaalta) löysimme uusia polkuja. Never stop exploring:-)

 

Ja Sorlammen lähellä tapahtui sama moka, kun viime viikon lauantaina Raunon kanssa. Tulimme metsässä “T-risteykseen”. Viime lauantainan lähdimme vasemmalle, nyt kokeilin oikean puolista vaihtoehtoa. No se vei meidät suolle. Ei muuta kun takaisin t-risteykseen ja matka jatkui vasemmalle ja juoksimme viime viikkoista reittiä takaisin Nuuksion majalle, josta siis matkaan lähdimme.

 

Nuuksion majalla on loistava paikka aloittaa juoksulenkit. Siellä on perustettu Juoksija-lehti n.45 vuotta sitten.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pakarasta potkua

/in /by

Kisakalliossa toimiva fysioterapeutti Aki-Matti Alanen kirjoittaa uusimmassa Juoksijassa (ilmestyi tänään..), että “Vahva pakara-parempi kehon hallinta”.

 

Iso pakaralihas on kehomme suurin lihas. Se hallitsee mm.lantion ja lonkkanivelen liikettä. Ison pakaralihaksen kireys on Alasen mukaan harvinaista, mutta sen heikkous (oman tulkintani mukaan) kohtuu yleistä. Uudessa lehdessä on muuten niin venyttelyohje sekä vinkki lihaksen aktivointiin.

 

Heikko pakaralihas aiheuttaa juoksun aikana lantion heiluntaa puolelta toiselle. Ja se on todella yleinen näky. Myös minun vasen pakaralihas on oikeaa heikompi ja teen työtä sen vahvistamiseksi. Vinkit lihaksen vahvistamiseen (aktivoimiseen) sekä venytysvinkit siis uudesta Juoksijasta!

 

Tein tänään kaksi treeniä.

 

Ensimäinen oli juoksulenkki, joka ei ollutkaan aiemmin suunniteltu kovavauhtinen lenkki vaan tein tekniikkajuoksua lähinnä maastossa. Venyttelin juoksun lomassa vasemman jalan lonkan koukistajaa, joka on hieman oikeaa tukkoisempi. Sen huomaa mm.siitä, että oikean jalan kantapää osuu (tarvittaessa) pakaralihakseen paremmin kuin vasen.

 

Myöhemmin illalla tein noin tunnin lihaskuntoharjoituksen.