Islannissa

/in /by

Olen tässä pikku hiljaa hivuttautumassa kohti Suomen perusleiriä eli kotia.

 

Päivän kohokohta on pakko mainita; se oli ehdottomasti “privaattilento” helikopterilla Tasiilaqista Kulusukiin. Ryhmämme koko on kuusi henkilöä ja se on yksi liian paljon, että mahtuisimme kaikki samalle helikopterilennolle.

 

ArcticWonderin (omistaa hotellin ja helikoperifirman) pomo Mike eli tuttavallisemmin “Migi” määräsi ryhmämme viisi muuta jäsentä ensimmäiselle heli-lennolle ja minut toiselle lennolle, jonka lastina oli minun lisäksi ryhmämme matkapakaasit.

 

Sain istua koko lennon ajan lentäjän vieressä kuulokkeet korvilla ja mikrofoni suun edessä. Kuulin kaiken kommunikoinnin lentäjän ja lennonjohdon välillä. Erittäin hauska ja mielenkiintoinen kokemus. Helikopterilento kipparin vieressä on kopterifanille uskomaton kokemus:-)

 

Ennen omaa lentoani Lars ehti kuin ehtikin tulla minua moikkaamaan helikopterikentälle. Sovimme siinä samalla joistakin jatkosuunnitelmasta, joista voin toivottavasti kertoa teille lisää vielä tämän vuoden puolella.

 

Olipahan hieno matka, joka päättyy muutamien tuntien kuluttua. Kirjoittelen tätä blogia Keflavikin kentällä ja koneen lähtöön on vielä noin tunti. Täältä Helsinkiin lentää noin 3,5 tunnissa.

 

Kävin illalla syömässä matkaseurueen kanssa Reykjavikin keskustassa. Toivottavasti tapaan heitä myös jatkossa, sillä sen verran mukavasta porukasta oli kyse!

 

 

 

 

 

Vähiin käy…

/in /by

..nimittäin tunnit täällä Grönlannissa.

 

Lähdemme perjantaina ensimmäiselle lennolle jo ennen puolta päivää. Lennämme ensiksi helikopterilla läheiselle Kulusukin lentokentälle, josta jatkamme matkaa potkurikoneella kohti Islantia.

 

Muu porukka jää viikonlopuksi tutustumaan Islannin nähtävyyksiin, mutta meikäpoika ottaa Ritolat ja palaa Suomeen heti ensimmäisellä lennolla.

 

Tämän torstain ehdoton kohokohta oli venematka Tasiilaqin rannikolla kaverini Larsin sedän pikku purtilolla. Rantauduimme venereissun aikana merellä kelluvalle pienelle jäälautalle. Olin aluksi hieman epäilevällä kannalla sen suhteen, että kannattaako meidän mennä sinne huteran oloiselle lautalle seisoskelemaan, mutta Larsin mielestä se oli turvallista, joten eikun tuumasta toimeen.

 

Aikaeroon Suomeen on -5 tuntia, joten siellä Suomessa ollaan jo hyvässä vaiheessa perjantain puolella, kun täällä vasta ofdotellaan iltauutisten alkua.

 

Muistan, kun Hesarin ja Ylen toimittajat soittelelivat Grönlannin jäätikölle. Varsinkin Ylen Aamutelkkarin haastattelut osuivat parhaaseen nukkumisaikaan, joten kello oli laitettava soimaan vaikkapa 02.15, jotta haastattelu suoraan lähestykseen onnistuisi. Yleensä se onnistui.

 

Aavikko-ja jäätikköreissujen yksi suurimmista haasteista on saada pidettyä satelliittilinja haastattelujen ajan toimintakuntoisena. Muutama kerta on käynyt niin, että linja katkeaa minuutti kaksi ennen suoran haastattelun alkua ja sitten sitä yritetään puolin ja toisin soittaa (pikku paniikissa), jotta haastattelu onnistuisi. Ainakin kerran on käynyt niin että suora yhteys seikkailujuoksijaan on jäänyt haaveeksi.

 

 

 

Veneilemään…

/in /by

Aika Grönlannissa on kulunut perin rattoisasti. Kävin eilen aamulenkillä Peterin kanssa, joka osallistuu täällä Pohton organosoimalle BMP-kurssille (Business Management Program).

 

Kilsoja ei kovin montaa kertynyt, sillä en muista juosseeni ikinä näin mäkisessä maastossa. Täältä ei vaan yksin kertaisesti löydy tasaista maastoa ja ylä-ja alamäet ovat uskomattoman jyrkkiä.

 

Nepalissa v.2009 oli tähän verrattavia korkeuseroja. Tuolloin juoksin sherpa Tirthan kanssa viisi päivää pitkin ja poikin Annapurnan luonnonsuojelualuetta.

 

Eiliseen ohjelmaan kuului mm.patikkaretki läheiselle kukkulalle, josta avautui hienot näkymät avomerelle sekä läheisille vuorille.

 

Vuoret ovat sangen kutsuvia ja mieli tekisi kovasti tehdä läheisempää tuttavuutta niiden kanssa, mutta se ei nyt tällä kertaa ole mahdollista. Paikallinen kaverini Lars käy niitä huiputtamassa 12 -vuotiaan poikansa kanssa.

 

Kevät Tasiilaqissa on joitakin viikkoja myöhässä. Kaupungin lähivedet ovat avoimena, mutta pidemmällä on ahtojäätä eikä sinne ole mahdollista mennä ainakaan pienemmällä veneellä.

 

Aiheeseen liittyen, menemme BMP-ryhmän kanssa tänään iltapäivällä lyhyehkölle veneretkelle, jonka tarjoaa Larsin setä.

 

BMP-ryhmä koostuu todella mukavista henkilöistä, joten aika täällä Tasiilaqissa kuluu suu messingillä.

 

Huomenna perjantaina on aika pistää pillit pussiin ja lähteä kohti Islantia. Meikäläinen jatkaa siitä lyhyen pysähdyksen taktiikalla kohti Helsinkiä ja Saunaniemen perusleiriä.Muu porukka jää vielä Reykjavikiin,.