Tämän viikon suurimmat rasitukset kohdistuvat perslihaksiin ja lonkan koukistajiin. Tämä johtuu liiallisesta istumisesta. Ja jos lounastapaamisia on jatkossa yhtä paljon kuin nyt, niin vatsakin joutuu venymään…
Jos kaikki viikot olisivat treenien suhteen yhtä laiskan-pulskeita kuin tämä, niin ainakin hyvän itsesuojeluvaiston omaava juoksija jättäisi aavikoiden ylittämisen toisille.
No, onneksi minulla ei ole itsesuojeluvaistoa ja toiseksi, olen treenannut muuten ihan hyvin:-)
Alkavan (?) talven treenit kulkevat aika lailla samaa latua kuin hyvin sujuneet syksyn treenit. Don´t fix it, of it´s not broken.
Pääasiassa ohjelmassa on maastojuoksua, mutta teen muutamia treenejä myös maaston ulkopuolella, jottei askeleesta tule liian löysä.
Niin mukavaa ja suositeltavaa kuin pehmeässä kangasmaastossa juokseminen onkin, niin suosittelen silti juoksua hiekkateillä ja myös sitä kovemmilla alustoilla,
Ainakin minun askeleesta tulee hieman kuollut, mikäli juoksen liikaa poluilla ja muissa vaikeakulkuisissa olosuhteissa. Poluilla juoksuvauhti on normaalia hitaampi, vaikka vauhti saattaa tuntua kovalta. Kapea polku luo helposti tunteen, että tässähän edetään hyvää vauhtia, vaikka todellisuudessa vauhti on melko hidasta.
Kovemmalla alustalla on hyvä tehdä mm.juoksutekniikkaharjoituksia. Haen hiekkapohjaisilta ulkoreitiltä ja/tai asvaltilta hyvää ja riittävän nopeaa iskutusta jaloille sekä myös optimaalista juoksuasentoa.
Talven liukkailla kelillä juoksuasennosta tulee helposti normaalia istuvampi eli lantio ei pysy ylhäällä. Juoksija on jatkuvasti varuillaan, jottei kaatumista tapahdu.
Vääränlainen juoksuasento jää helposti pysyväksi ja siitä voi olla vaikea pyristellä myöhemmin pois.
Mitä lihaskuntotreeneihin tulee, niin aion jatkaa metsähommia heti, kun maa on roudassa ja metsässä kulkeminen helpottuu. Tällä hetkellä metsäpolut ovat niin vettyneet ja mutaiset, ettei sieltä saa puuta kuljetettua pois.
Ja hiihdon pariin aion “palata” heti, kun olosuhteet vain sallivat. Just nyt ei näytä kauhea lupaavalta…
