1.päivä
Vaaleanpunaisen seikkailijan ensimmäinen päivä kohdealueella sujui…varsin sulavasti.
Lähdetään liikkeelle siitä tärkeimmästä, juoksusta. Kipaisin hieman rapian tunnin lenkin varsin hiekkaisissa olosuhteissa. Juoksualusta oli samanlaisen kuin preerialla tapaa olla, mutta tällä kertaa vieressä kohisi meri.
Juoksin hotellialueelta ensiksi pari kilsaa länteen. Vastaan tulleet kolme kulkukoiraa ilmoittivat varsin äänekkäästi, että nyt seikkailujuoksijan on paras kääntyä kohti itää..ja näin tapahtuikin. Tapaaminen hurttien kanssa sujui diplomaattisissa merkeissä, siis ilman kahakointia.
Videokuvasin osan lenkistä. Minulla oli selässä ns.military-mallinen Camelbakin reppu, joka ei ole ihan sieltä kevyimmästä päästä, mutta se vaan lisäsi harjoituksen tehoa. Kannoin repussa juomaa, videokameraa ja jalustinta, joka ei kuitenkaan mahtunut sinne, joten juoksin jalusta kädessä. Hyvää treeniä sekin.
Spurttailun jälkeen valmistauduin alkuillan palaveriin, joka oli lentokentän lähellä sijaitsevassa ostoskeskuksessa. Paikalla oli kaksi gentlemannia ja -osan aikaa- eräs leidi, joka joutui poistumaan paikalta toisen tapaamisen johdosta.
Meillä oli varsin antoisa 1,5 tunnin juttutuokio. Uskon sen johtavan hyvään lopputulokseen.
Olen täällä ensimmäistä kertaa. Ihmiset ovat todella avuliaita ja ystävällisiä.
Ensimmäisen vierailupäivän saldo kallistuu reilusti plussan puolelle.
Tänään minulla on kaksi kokousta, yksi puhelinpalaver ja lenkki.
Nyt jatkan aamiaisen mutustelua. Puuro maistuu täälläkin hyvältä.
PS. Välitän kotiin tiedon, että en ole aikatauluttanut matkaa sääpalvelu Accuweatherin pitkän ajan sääennusteen pohjalta. Lumityöt ovat erinomaista liikuntaa, vai mitä Kirsi:-)
