Metsäkylpy

/in /by

Japanilaiset ovat tutkineet ja päätyneet tuloksiin, jonka mukaan metsä lisää ihmisen hyvinvointia. Se on nyt myös kemiallisesti todettu.

 

Oheisen jutun kääntäminen menisi todennäköisesti metsään, kemisti kun en ole, joten totean, että puut tuottavat (tutkimusten mukaan) yhdisteitä, jotka tuhoavat bakteereja mm.kasvituholaisia vastaan.

 

Ihmisiin näiden yhdisteiden (ns.fytonsidet) sanotaan vaikuttavan samaan tapaan, eli tuhoavan haitallisia bakteereja ja pitävän terveyttä yllä.

 

Meikäläisen kohdalla metsäkylvyt toimivat mainiosti. Vaikka siellä juoksisi pitkänkin matkan, niin olo on freesi kotiin tullessa. Ihan samaa ei voi sanoa pitkän asvalttilenkin tuomista fiilareista….

 

https://www.weforum.org/agenda/2017/03/the-japanese-practice-of-forest-bathing-is-scientificially-proven-to-be-good-for-you?utm_content=buffer1c549&utm_medium=social&utm_source=facebook.com&utm_campaign=buffer

 

Kuten oheisessa jutussa sanotaan, niin metsässä ei tulisi ravata vaan rauhoittua.

 

Täällä meillä päin on ollut -kiitos metron-viimeisten vuosien aikana melkoinen rakennusbuumi päällä. Uutta taloa siis pukkaa. Arvatkaapa kuinka monta puuta ok-tontille jää, kun pihaa aletaan suunnittelemaan? Tasan nolla.

 

Tänään on pitkä metsäkylpy.

 

 

 

 

HE

/in /by

Tapaan tänään His Excellencyn..tuttavallisemmin sanottuna suurlähettilään, joka on ponnistellut varmaan eniten tulevan aavikkojuoksun eteen.

 

Hän vierailee parhaillaan Suomessa ja palaveeraamme iltapäivällä..ja käymme ehkä myös lenkillä. Juoksumies siis…ja hyvä sellainen. Ollaan kipitelty yhdessä niin Espoon keskuspuistossa kuin aavikollakin.

 

Hän juoksee ainakin osan ensimmäisestä aavikkoetapista minun kanssani..ja toivottavasti on mukana myös siinä vaiheessa, kun aavikon pääteasema häämöttää.

 

Juoksukoulun juoksijat on testattu. Joidenkin osalta tulos oli (hieman liioitellen sanottuna) murskaava. Varsinkin äijillä on hirvittävä hinku treenata liian kovilla sykkeillä.

 

Juoksin eilisen lenkin todella vanhoilla vermeillä. Kengät (Lada) ovat vuosimallia 2010. Sukat / Bridgedale, (2012)..ne kun ei mene rikki, paita Millet (2010), housut Haglöfs (2013) ja takki Salomon vuodelta 2008. Käytin sitä Saharan 200 kilsan kisassa, joka juostiin Libyassa.

 

Tästä takista on sanottava, että se on “nerokkain” juoksurotsi johon olen törmännyt. Takki koostuu kahdesta osasta; liivistä sekä yläosan bolerosta. Kun boleron ottaa pois, sen saa kiedottua vyötärön ympärille.

 

 

Yhteistyökuvioita

/in /by

Haen tällä hetkellä muutamaa yhteistyökumppania seuraavan parin vuoden ajalle.

 

Tänään oli istunto erään ex-kumppanin kanssa ja on ihan mahdollista, että aloitamme yhteistyön kuluvan vuoden aikana.

 

Viimeisen 10 vuoden aikana kumppanien hankinta ei ole helpottunut, oikeastaan just päin vastoin.

 

Näin koen asian meikäläisen vinkkelistä katsottuna, mutta voi tässä olla näköharhaakin.

 

Yksi asia on ihan saletti; kumppanille on tarjottava entistä enemmän konkreettisia ja mitattavia hyötyjä. Uskon, että perinteinen sponsorointi tulee tiensä päähän. Poikkeuksia tietenkin aina löytyy.

 

Edellä mainittu asia ei ole millään tavalla irrallinen muuhun yrityselämään verrattuna. Perinteisin menetelmin ei saa edes entisiä tuloksia, sillä kilpailu niukasta resurssista eli rahasta on todella kova.

 

Jos aiemmin työsuhteet perustuivat lojaalisuuteen, niin nyt ne perustuvat osaamiseen ja haluun kehittyä.

 

Olen kyllä hiton tyytyväinen, että sain jatkaa yhteistyötä asiakkaan kanssa, jonka piikkiin teen polkujuoksukoulutusta. Nyt on jo neljäs vuosi menossa….

 

Eilen oli taas mukava koulutus-sessio valmennettavien kanssa ja tätä jatkuu aina juhannusviikolle asti.

 

Nyt on aika valmentaa myös itseään. Lähden tästä viettämään stressivapaata aikaa metsän siimekseen

http://yle.fi/uutiset/3-9548399