Uusi reitti

/in /by

Juokseminen on aina hauskaa, mutta erityisen hauskaa se on silloin, kun tiedossa on uusi reitti.

 

Lähes koko ikäni Espoossa asuneena uusien reittien löytäminen ei ole ihan helppoa, mutta kyllä etsivä löytää..varsinkin, kun lenkkikaverina on suunnistaja.

 

Juoksin perjantaina lenkin frendini Mikan kanssa, jolla on kokemusta jos jonkinlaisista seikkailukisoista aina Alaskaa myöden.

 

Liikuimme eilen ihan kartan kanssa. Minähän en niistä juuri mitään ymmärrä, mutta Mikan kädessä siitä on apua. Päädyimme metsäjuoksentelun aikana mm.Gumbölen kartanon maille sekä Dämman-nimiselle järvelle.https://www.jarviwiki.fi/wiki/D%C3%A4mman_(81.057.1.024) Molemmat paikat olivat minulle uusia tuttavuuksia.

 

Kyllä se kieltämättä tuntuu jaloissa, että olen juossut viimeisen viikon aikana paljon ylös-alas teknisillä metsäpoluilla ja pomppinut kallioilta toiselle. Eilisellä lenkillä jalat hapottivat yllättävän helposti..ja sama oli laulu lauantain kahden tunnin lenkillä.

 

Olen myös juossut paljon pehmeillä latupohjilla. Se on hyvää treeniä aavikkojuoksuakin varten, sillä alusta on todella pehmeää ja epätasaista.

 

 

Flunssaisena ei saa urheilla

/in /by

Kun vaan tietäisitte, kuinka moni kavereista tai tutuista urheilee flunssaisena.

 

Kyse ei ole siitä, etteikö ko.henkilö tietäisi, että “rasitus lisää vakavan komplikaation riskiä”.

 

Niin otsikko kuin lainausmerkin sisällä oleva teksti on suoraan päivän HS:n mielipidesivulta, johon infektio-opin emeritusprofessori Olli Ruuskanen sen kirjoitti.

 

HS nimittäin kertoi, että Annamari Sandell (nyk.Kiekari) lopetti juoksu-uransa (osin) siksi, että hän sai “flunssaan liittyvän sydänkohtauksen”.

 

Flunssaisena ei saa urheilla ja piste.

 

Mulle ei mene jakeluun, miksi sen ymmärtäminen on niin vaikeaa. Isot ja (periaatteessa) fiksut ihmiset kehittelevät erilaisia tekosyitä siihen, miten tämä “mun flunssa on jo menossa pois ja muita (lähinnä) säälittäviä tekosyitä”.

 

Kannattaa pitää suojaus ylhäällä. Muuten voi tulla tyrmäys.

 

Pidin eilen lähes välipäivän. Juoksin 1h20minsaa kevyttä jolkottelua metsäpoluilla. Alkuviikon Nuuksion kalliolla pomppimiset tuntuivat vielä hieman jaloissa.

Tänään on tiedossa vähän navakampaa menoa ystäväni Mikan seurassa.

 

 

 

 

Vali vali

/in /by

En ole ihan varma onko tämä Suomessa uusi ilmiö, mutta vaikuttaa kuitenkin siltä, että mediaotsikot ovat kovasti negatiivisen sorttisia.

 

Jos vaikkapa viranomainen tekee päätöksen, niin on todennäköistä, että joku “saa” ja joku “menettää”. Arvatkaapa vaan kumman ryhmän silmälasien läpi asiaa tarkastellaan?

 

En muista lukeneeni ikinä esim.maan suurimman päivälehden otsikkoa, joka kävisi asiaa läpi “voittajan” silmin.

Kerrassaan omituista.

 

Luen säännöllisesti esim.BBC:n nettisivua. En ole havainnut (esim.) siellä samanlaista mollivoittoista kirjoittelua.

 

Palataan tärkeimpien asioiden pariin eli juoksuun. Tänään on taas juoksukoulun aika.

 

Aiomme harjoitella illan aikana (Nuuksiossa) erittäin jyrkkien alamäkien juoksua. Olen löytänyt erittän veemäisen alamäen, jossa on irtokiviä ja siinä vetää helposti lipat, jollei juoksutekniikka ole kunnossa.

 

Usein alamäkijuoksijat(-kin) harppovat. Tällöin jalka tipahtaa juoksualustaan lantiolinjan etupuolelle. Tällöin kaatumisen riski nousee etenkin, jos jalan alla on irtonaista tavaraa. Sen lisäksi jalat saavat aikamoista shokkihoitoa.

 

Alamäkijuoksun lisäksi teemme intervallitreenin, juoksemme pari ylämäkeäkin oikealla tekniikalla sekä puikkelehdimme teknisesti haastavalla polulla.

 

Eiköhän siinä ole ihan tarpeeksi yhdelle illalle.