Juoksuhurmiota kutsutaan englanniksi “runners high” (Runners World kirjoitti pari vuotta sitten, että juoksijan hurmiomaisella pilvitilalla ja marisätkän pössyttelyllä on paljon yhteistä…)

No, tämän päivän juoksulenkillä pilvet kertyivät pään yläpuolelle, niin “hyvin” se meni.

“Hitting the wall” on englannin kielinen ilmaisu sille, kun lenkillä tulee seinä vastaan. Maratoneilla se tapahtuu usein pian 30 kilsan tolpan jälkeen.

Tänään ei tarvittu 30 kilsaa. Se tuli paljon ennen sitä.

Ja olen siitä tyytyväinen. Siinä harjoittelussa on kysymys. Mitä tehdä, kun se seinä tulee vastaan?

Usein juoksijat alkavat harppomaan, kun kroppaan iskee väsy. Oikea tapa on lyhentää askelta ihan reilusti. Siis paljon miniaskelia.

Kun tulin kotiin, niin ravitsin kehoani energisoivalla smoothiella, jossa oli banaania, tyrniä, puolukkaa ja maitoa. Illalla sauna ja takkaan tuijottelu hoiti loput.