11 kuukautta lähtöön / months to go.

/in /by

Seikkailujuoksu “Sahara 1000 km” lähtöön on tasan 11 kuukautta.

On tässä vielä aika paljon asioita setvittävänä, joista yksi tärkeimmistä liittyy rahoitukseen.

Uskon kuitenkin tämän ja muiden asioiden järjestyvän ennen juoksun starttia.

Seikkailijan on oltava ihan armoton optimisti ja hänellä on oltava vahva usko siihen, että asiat kääntyvät positiiviseen suuntaan.

Retkikunta on kuin start-up -yritys.

Väite saattaa kuulostaa oudolta, mutta niillä on itse asiassa yllättävän paljon yhteistä.

Retkikunta lähtee valloittamaan vuorta, tutkimaan aluetta tai ylittämään vaikkapa aavikkoa tai jäätikköä.

Start upilla on visio tai ongelma, jonka se haluaa ratkaista — esimerkiksi uusi tuote, palvelu tai teknologia.

Molemmilla on siis missio ja yhteinen päämäärä.

Molemmissa menestys riippuu luottamuksesta ja yhteistyöstä.

Ne toimivat epävarmuuden keskellä ja tarvitsevat sopeutumiskykyä. Luovuus ja improvisointi ovat välttämättömiä.

Oppiminen on keskeinen osa molempien kulttuuria. Matka on yhtä tärkeä kuin määränpää.

Bottom line, retkikunnalla ja yrityksellä on hyvin paljon yhteistä.

______________________________________________________________________________________________

The adventure run “Sahara 1000 km” starts exactly 11 months from now.

There are still quite a lot of things to sort out, and one of the most important of them has to do with financing.

However, I believe that this and everything else will fall into place before the start of the run.

An adventurer has to be an unrelenting optimist, with a strong belief that things will turn out for the better.

An expedition is like a start-up company.

That statement might sound strange, but in fact, they have a surprising amount in common.

An expedition sets out to conquer a mountain, explore a region, or cross a desert or an ice sheet.

A start-up has a vision or a problem it wants to solve — for example, a new product, service, or technology.

Both have a mission and a shared goal.

In both cases, success depends on trust and teamwork.

They operate in uncertainty and need adaptability. Creativity and improvisation are essential.

Learning is a key part of the culture for both. The journey is just as important as the destination.

Bottom line: an expedition and a company have a great deal in common.

Team Sahara in action (singing…).

Olet mitä syöt / You are what you eat.

/in /by

Se, mitä syömme, vaikuttaa suoraan siihen, miten kehomme ja mielemme voivat.

Ravitsemus vaikuttaa esimerkiksi energiatasoihin, mielialaan, immuunijärjestelmään ja aivojen toimintaan.

Seikkailujuoksujen aikana ruoka on minulle lähinnä vain polttoainetta, mutta muulloin kiinnitän sen laatuun paljon huomiota.

Keho uusiutuu jatkuvasti. Esimerkiksi verisolut muutamassa viikossa.

Kun elimistö rakentaa uudet solut, se käyttää raaka-aineina juuri niitä aminohappoja, rasvoja ja mineraaleja, joita ruokavaliosta on saatavilla.

Jos ravinnossa on puutoksia tai ylimäärää, se näkyy ajan myötä solujen laadussa ja toiminnassa.

Katsoin uuden Prisma- ohjelman, jonka sisältö ei ollut minulle yllätys.https://areena.yle.fi/1-73989634

Meille syötetään aikamoista skeidaa, mutta rapakon takana sitä vasta onkin tarjolla.

Ja jopa ihan pikku taaperoille, joista tulee samalla myös lääketeollisuudelle hyvät ja pitkäaikaiset asiakkaat.

No, elämä on valintoja.

Monesti kuulee sanottavan, että terveellinen ruoka on kallista.

Suurin ongelma taitaa olla kuitenkin se, että sen eteen joutuu näkemään vaivaa.

Ja se roskaruoka tulee kalliiksi niin syöjälle kuin yhteiskunnalle, kuten Prisma-dokkari osoittaa.

You Are What You Eat

What we eat directly affects how our body and mind feel. Nutrition influences everything from our energy levels and mood to our immune system and brain function.

During adventure runs, food is mostly just fuel for me — but at other times, I pay a great deal of attention to its quality.

The body is constantly renewing itself. For example, blood cells are replaced within a few weeks.

When the body builds new cells, it uses as raw materials exactly the amino acids, fats, and minerals available from our diet.

If the diet lacks certain nutrients or contains excesses, this will, over time, be reflected in the quality and function of our cells.

I recently watched the new Prisma documentary, and its content didn’t come as a surprise to me.https://areena.yle.fi/1-73989634

We’re being fed quite a lot of junk — and across the pond, it’s on a whole other level.

Even tiny toddlers are getting it, becoming good customers for the pharmaceutical industry early on.

Well, life is all about choices.

People often say that healthy food is expensive. But the biggest problem is probably that it simply takes an effort.

Choosing better ingredients, cooking from scratch, reading labels — it all requires time and intention.

Still, those small daily choices are what shape us, quite literally.

Because in the end, it’s true what they say: you are what you eat.

Puuroa / porridge in Sahara Desert.

Mitä yhteistä on halkojen hakkaamisella ja kestävyysurheilulla? Vain onko mitään?

/in /by

Kyllä on. Tässä on tekoälyn tuottama vastaus.

  1. Fyysinen kestävyys:
    Molemmat vaativat pitkäjänteistä, tasaista ponnistelua. Halkojen hakkaaminen ei ehkä ole yhtä “urheilulaji”, mutta se kuormittaa koko kehoa kuten moni kestävyyslaji.
  2. Rytmi ja tekniikka:
    Hyvä hakkuu sujuu rytmillä ja oikealla tekniikalla – samoin kuin juoksussa, hiihdossa tai pyöräilyssä. Jos menee pelkällä voimalla, väsyy nopeasti.
  3. Mielen sitkeys:
    Molemmat vaativat keskittymistä ja sinnikkyyttä. Kun hiki valuu ja lihakset väsyvät, jatkaminen on enemmän tahdon kuin voiman kysymys.
  4. Luonnonläheisyys:
    Usein molemmat tehdään ulkona – raitis ilma, metsän tuoksu ja luonnon rauha ovat iso osa kokemusta.
  5. Tuloksen konkreettisuus:
    Urheilussa näet kehityksen ajassa tai matkassa – halkojen hakkuussa pinossa. Molemmat palkitsevat työnteosta näkyvällä lopputuloksella.
  6. “Zen”-tila:
    Kun pääsee vauhtiin, liike muuttuu meditaatioksi: hakku tai juoksu sujuu lähes automaattisesti, ja mieli tyhjenee.


Tässä pieni humoristinen vertailutaulukko “Kestävyysurheilija ja halkojen hakkaaja”:

Vertailutaulukko

OminaisuusKestävyysurheilija Halkojen hakkaaja
TavoiteParantaa aikaa tai matkaaTäyttää liiterin ennen talvea
VarusteetTekniset vaatteet ja sykemittariFlanellipaita ja kirves, ehkä kahvitermari
PolttoaineEnergiageelit ja urheilujuomaTermarikahvi ja voileipä
TreenipaikkaJuoksupolku tai hiihtolatuTakapiha tai metsä
MotivaatioKisakalenteri ja StravaPakkasen uhka ja lämmin sauna
RiskitRasitusvammatHalkeama puussa – tai saappaassa
LoppufiilisEndorfiinit jyllääSavun tuoksu ja tyytyväinen huokaus
TuloksetMittarissa kilometrejäPino kasvaa silmissä

Mitä yhteistä on halkojen hakkaamisella ja Crossfitillä?

1. Täydellinen kokovartalotreeni

Halkojen hakkaaminen aktivoi kaikki isot lihasryhmät:

  • jalat (tasapaino ja voimansiirto),
  • keskivartalo (vääntö ja tuki),
  • olkapäät, käsivarret ja selkä (iskuliike).
    Se on kuin tekisit clean & jerk, twist, overhead swing ja squat — kaikki yhdessä liikkeessä, ilman ohjaajaa huutamassa “Time!”.

2. Aito funktionaalinen liike

CrossFit puhuu “functional fitnessistä” — liikkeistä, jotka hyödyttävät arkea.
No, halkominen kirjaimellisesti pitää sinut lämpimänä talvella.
Ei pelkkää kuntosalia varten, vaan elämää varten.

3. Luonnollinen ympäristö

Ei metallin kolinaa eikä hikirakenteita salilla — vain metsän tuoksu, raitis ilma ja linnunlaulu.
Se on outdoor box ilman jäsenmaksua.
(Huomautus: hirvet ja oravat eivät katso vinoon, vaikka tekisit virheitä.)

4. Lepotauot ovat rituaaleja

CrossFitissä juodaan proteiinipirtelö.
Halkopihalla juodaan kahvia ja nojaillaan kirveeseen mietteliäänä:
“Elämä on kuin puu — joskus kovaa, mutta halki se menee kun tarpeeksi yrittää.”

5. Halpa, hiljainen ja hyödyllinen

Ei kuukausimaksuja, ei kalliita kenkiä, ei “burpeet tänäänkin” -angstia.
Saat samalla kuntoa, lämpöä ja rauhaa mielelle.
Ja bonuksena — valmis pino on kuin näkyvä tuloskortti, todiste treenistäsi.

6. Mielen CrossFit

Halkominen vaatii keskittymistä, rytmiä ja läsnäoloa.
Kun isku osuu kohdalleen, siinä on sama flow kuin parhaassa treenissä:
ei ajatuksia, ei kiirettä — vain liike ja ääni “krak!”.

Johtopäätös:
Halkominen on kestävyysurheilua, voimaharjoittelua, mindfulnessia ja hyötyliikuntaa samassa paketissa.
Eli kyllä — halkominen on paras CrossFit.

Puunhalaaja Nuuksiosta.