Nyt on syytä koputtaa puuta, sillä olen ainakin toistaiseksi säästynyt syyslentsulta.

Kahden frendin Espoon rantamaraton-kisa jäi lauantaina väliin flunssan takia. Muitakin tuttuja on kröhäisenä.

Yritän pitää itseni toimintakuntoisena popsimalla päivittäin vahvan annoksen D-vitamiinia sekä sinkki-C-vitamiinitabuja.

Flunssan ensioireisiin käytän oheista tuotetta. Se on auttanut minua ja monia muita.https://www.apteekki.fi/apteekki-tuotesarja/flunssa/apteekki-fluacute-zinc.html

Pitkin syksyä aion karaista itseäni käymällä joka ilta järvessä.

Jos ei nyt uimassa, niin ainakin kastautumassa. Tätä jatkuu niin kauan, kunnes järvi jäätyy ja ehkä vielä sen jälkeenkin.

Selailin tässä muutama päivä sitten “Seikkailujuoksija”-kirjaa ja huomasin, että yhdessä sun toisessa aavikolla otetussa kuvassa minulla on yllä toppatakki ja pipo.

Ne kuvat oli otettu päivän etapin jälkeen, joka oli pituudeltaan 50 kilsaa tai hieman enemmän.

Miksi ihmeessä pukeuduin aurinkoisessa Saharassa tai Kalaharissa talvisiin vermeisiin?

Syy löytyy “Avoin ikkuna -efektistä”. Opin tämän termin ja etenkin sen merkityksen jo kauan sitten ja kirjoitin siitä Juoksijaan lyhyen artikkelinkin.

Avoin ikkuna tarkoittaa mm. sitä, että raskaan harjoituksen/kilpailun (etappijuoksun..) jälkeen keho on erityisen alttiina ”pöpöille”.

Kehomme immuniteettitaso laskee useiksi tunneiksi, jopa päiviksi.

Ohessa on aiheeseen liittyvä artikkkeli.https://www.datasport.com/en/essentials/open-window-effect/

Siitä huolimatta, että aurinkoisella aavikolla saa roppakaupalla luonnon omaa D-vitamiinia, niin olen aina ottanut sitä extra-annoksen myös purkista.

Sama juttu muuten sinkin ja C-vitamiinin kanssa. Edellä mainittu cocktail vahvistaa elimistön immuunipuolustusjärjestelmää.

Syön täällä perusleirissä aika paljon kotimaisia marjoja. Otan niitä myös seuraavalle aavikkomatkalle mukaan.

Kuivattuina, siis jauheena.