Onko metsätöistä hyötyä?

/in /by

Kävin tänään taas metsurin apumiehen hommissa.

Näitä työtehtäviä on ollut viime viikkojen aikana melko paljon.

Miksi?

Puiden kanssa pulaaminen on hauskaa.

No, jos joutuisin tekemään näitä apumiehen hommia päivittäin yhdeksästä viiteen, niin mieli saattaisi muuttua…

Oletan, että pään lisäksi myös muu kroppa hyötyy.

Metsätyöt sopivat itse asiassa erittäin hyvin juuri juoksun – ja erityisesti polku-/maastojuoksun (aavikko/jäätikkö) – tukiharjoitteluksi.

Ne kehittävät monia ominaisuuksia, joita tarvitaan epätasaisessa maastossa juostessa.

Puuhommat sisältävät kantamista ja kyykkymäisiä liikkeitä

Ne liikkeet vahvistavat pakaroita, takareisiä ja pohkeita…eli samoja lihaksia, jotka ovat ratkaisevia esimerkiksi epätasaisilla alustoilla juostessa.

Pitkäkestoinen metsätyö toimii vähän kuin hidas peruskestävyyslenkki (PK), jossa ollaan pitkiä aikoja jalkojen päällä, mutta ilman juoksun tuomaa iskutusta.

Polkujuoksuun kuuluu olennaisena osana muta, sade, kylmyys ja väsymys.

Metsätyöt totuttavat epämukavuuteen ja kehittävät sitkeyttä.

Ja bonuksena….kaikki tämä tapahtuu ulkosalla!

Käytän muuten metsätöissä aika paljon vanhoja Haglöfsin vaatteita (ei sponsori) , sillä ne kestävät kovaa kulutusta.

Haglös oli (kuitenkin ) sponsori vuosina 2013-2015 ja niiltä ajoilta minulla on useita kyseisen firman vaatteita….

Talviturkki….

/in /by

“Talviturkki heitetty” tarkoittaa suomalaista perinnettä, jossa käydään vuoden ensimmäisellä uintireissulla järvessä tai meressä kevään tai alkukesän aikana. Ilmaus juontaa juurensa 1900-luvun alkuun, jolloin se viittasi kirjaimellisesti paksun talvivaatetuksen vaihtamiseen kevyempään kesäasuun”.

Viime vuonna pulahdin ekan kerran Nuuksion Pitkäjärveen 30.3., mutta sitä edellisenä vuonna jäätä piisasi huhtikuun lopulle asti.

Jos kevät etenee tätä vauhtia, niin talviturkki lentää jo viikon sisällä.

Tästä syystä hiihtokausi Reitti 2000 (Solvalla – Pirttimäki) on jo ohi, joten baana on meille juoksijoille vapaa aona seuraavaan talveen asti.

Reitillä on paikoin lumisohjoa ja vähän jäätäkin, mutta ei se juoksua haittaa.

Kohti Haltia ja Islantia

/in /by

Edessä on mielenkiintoinen kevät.

Huhtikuun alkupuolella lähden Kirsin ja Heikin kanssa Haltille.

Case Halti juontaa juurensa keväälle 2019, jolloin olin ylittämässä Grönlannin manerjäätikköä.

Sen seikkailun aikana suunnittelimme retkikuntakaverini Antin (Siltala) kanssa uusia reissuja ja aloimme puhua Haltista.

No, Grönlannin jälkeen tuli koronaa ja sen sellaista, mutta viime vuonna otimme härkää sarvista ja aloimme suunnittelemaan retkeä Suomen korkeimmalle nyppylälle.

Ja nyt on siis sen aika.

Tarkoitus on, että järjestämme Heikin ja Antin kansa yhden tai kaksi “kaupallista retkikuntaa” Haltille vuonna 2027.

Pian Haltin jälkeen lähden kohti Islantia.

Siellä on Suomen suurlähetystön järjestämä lehdistötilaisuus, joka liittyy vuoden 2027 Langjökull ja Hofsjökull -jäätiköiden ylitykseen ja juttelemme varmasti myös Vatnajökull-juoksusta 2025.

Sen lisäksi tapaan islantilaisen tiimin, jonka kanssa suunnittelemme ensi vuoden jäätikköseikkailua.