Psykologi Suzanne Kobasa kehitti käsitteen hardiness, jolla kuvataan henkilöitä, jotka menestyvät haastavissa olosuhteissa.

Hardiness (sitkeys/kestävyys) tarkoittaa yleisesti kykyä kestää vaikeita olosuhteita, mutta se jaetaan useimmiten kasvien kylmänkestävyyteen ja ihmisten psykologiseen kestävyyteen stressiä kohtaan, jossa ihminen kokee hallitsevansa tilanteita, on sitoutunut elämäänsä ja näkee muutokset haasteina.

Kasvien kohdalla se viittaa kykyyn selviytyä talven pakkasista, kun taas psykologiassa se on tärkeä osa psyykkistä resilienssiä. 

Psykologinen kestävyys (hardiness) koostuu kolmesta päätekijästä:

Sitoutuminen (commitment): kokemus, että tekeminen on merkityksellistä.

Hallinnan tunne (control): usko siihen, että omilla toimilla on vaikutusta.

Haasteasenne (challenge): vaikeudet nähdään kasvun mahdollisuuksina, ei uhkina.
Tutkimusmatkailijoilla ja äärilajien harrastajilla psykologiset kestävyystekijät ovat keskimääräistä korkeampia.

Tässä muutama tunnettu tutkimusmatkailijoita ja miten he itse kuvasivat epämukavuuden sietämistä.

Ernest Shackleton (Etelämanner)
Hänen ehkäpä kuuluisin piirteensä oli pysyä rauhallisena kaaoksen keskellä.
Shackletonin retkikunta jäi kiinni jäihin vuonna 1915, ja miehistö joutui selviytymään kuukausia äärimmäisissä olosuhteissa.
Hän piti tiimin moraalin korkealla huonoimmissakin olosuhteissa.
Sir Ernest korosti rutiineja, yhteisiä aterioita, huumoria ja järjestystä hallitakseen ahdistusta.
Hän ei yrittänyt “voittaa” epämukavuutta vaan hallita sitä.

Roald Amundsen (ensimmäisenä Etelänavalle)
Amundsen oli valmistautumisen mestari.
Hänen strategiansa oli ennakoida epämukavuus niin tarkasti, että se ei enää yllätä.
Hän käytti vuosia harjoitellakseen koiravaljakkoja, pakkaskestävyyttä ja napavarusteita.

**********************************************************************************

Psychologist Suzanne Kobasa developed the concept of hardiness, which describes individuals who thrive in challenging conditions.

Hardiness generally refers to the ability to withstand difficult circumstances, but it is most often divided into two areas: the cold hardiness of plants and the psychological hardiness of humans in the face of stress. In psychology, hardiness means that a person feels in control of situations, is committed to their life, and views change as a challenge rather than a threat.

For plants, the term refers to their ability to survive winter frost, whereas in psychology it is an essential component of mental resilience.

Psychological hardiness consists of three main factors:

Commitment: the sense that what one is doing is meaningful.

Control: the belief that one’s actions have an impact.

Challenge: seeing difficulties as opportunities for growth, not as threats.

Explorers and extreme-sport athletes tend to score higher than average on psychological hardiness.

Here are a few well-known explorers and how they described enduring discomfort:

Ernest Shackleton (Antarctica)
Perhaps his most famous trait was his ability to remain calm amid chaos.
Shackleton’s expedition became trapped in ice in 1915, and the crew had to survive for months in extreme conditions.
He kept team morale high even in the worst circumstances.
Sir Ernest emphasized routines, shared meals, humor, and order to manage anxiety.
He did not try to “defeat” discomfort but to manage it.

Roald Amundsen (first to reach the South Pole)
Amundsen was a master of preparation.
His strategy was to anticipate discomfort so precisely that it could no longer surprise him.
He spent years practicing dog-sledding, cold-weather survival, and polar equipment use.