Jukka Viljanen
  • Tervetuloa
  • Jukka
  • Adventures
    • Kalahari Adventure Run 1000 km
    • Etelänapamanner
    • Libyan Sahara
    • North Pole Marathon & North Pole Bike Extreme
  • Blogi
  • Tilaa Jukka puhujaksi
  • Contact
  • Partners
  • Search
  • Menu Menu

Muistoja matkoilta, Sahara

October 22, 2010/in Uncategorized /by Jukka Viljanen

Kävimme vuonna 2008 Libyan Saharassa juoksemassa pitkän seikkailujuoksukisan, Libyan Challengen. Kisa on viralliselta pituudeltaan 195 kilometriä ja se juostaan ns.non-stop -periaatteella eli yhteen soittoon. Suurin osa Saharassa järjestettävistä kisoista on etappikisoja, joissa juostaan esim.40 kilometriä päivän aikana ja sen jälkeen levätään leirissä. Tämä rytmi jatkuu 5-6 päivän ajan.

Ennen kuin lähdimme Suomesta kohti Libyaa, niin meidän piti saada passiimme arabiankielinen käännös. Löysin netin kautta viralliseen kielenkääntäjän ja saimme passimme sivuille käännöksen, jonka avulla pääsemme Libyaan.

Matka Espoon Hannusjärveltä Libyan aavikolle oli pitkä ja lopussa kuoppainen.Kisaan osallistui 100 juoksijaa, joista suurin osa oli ranskalaisia ja brittejä. Suurimmalla osalla oli jo aikaisempaa kokemusta samaisesta kisasta tai ainakin jostain toisesta aaviikojuoksusta. Me olimme noviiseja ja sen huomasi (ja tunsi) itse kisan aikana.

Eksyimme kisan aikana useaan otteeseen, sillä meillä ei ollut karttoja, vaan olimme saaneet GPS-laitteeseen reittipisteet (waypoints) ja välillä minun laitteeni nuoli osoitti pohjoiseen ja Kirsin etelään. Osa suunnistuksesta tapahtui seuraamalla muiden kisaajien jälkiä, mutta  hiekkamyrskyt peittivät jäljet tehokkaasti. 

Yksi ikimuistoisin (ja aikaa vievin) eksyminen tapahtui erään vuoren harjalla, jossa valitsimme väärän reitin ja se maksoi meille yli 5 tuntia.

Laskeuduimme vuoren kylkeä pitkin laaksoon, josta ajattelimme reittimme kulkevan. Katin kontit. Huomasimme olevamme umpikujassa ja eihän siinä auttanut muuta, kun kiivetä vuoren huipulle takaisin ja ottaa uusi kurssi. Taisi siinä kohtaa päästä suusta pari kirosanaakin, mutta minkäs teet. Kisassa tapahtui paljon eksymisiä ja edellisinä vuosina porukkaa oli haettu helikoptereillakin eri puolilta Saharaa. Meillä oli pakollisena varusteena hätäraketti, mutta kaikki eivät varmaan osanneet edes käyttää sitä. Joku oli yrittänyt ampua sillä alaspäin eli Kiinaan.

Libyan Sahara on ehkäpä kauneimpia paikkoja jossa olen käynyt. Olimme Akakus-vuoriston alueella, jota koristavat upeiden vuorten lisäksi kauniit dyynit.

Odotan kieli pitkällä lokakuuta 2011, jolloin pääsen Akakukselle takaisin. Kuten osa blogin lukijoista tietääkin, niin järjestän yhteistyössä matkatoimisto Aventuran kanssa juoksumatkoja Libyan Saharaan ensi vuoden syksyllä. Juoksemme päivittäin 20 kilometriä, joista 10km aamulla ja levon jälkeen toinen mokoma. Vauhti pidetään minimissään, jotta voimme nauttia upeista maisemista. Matkaan kuuluu toki paljon muutakin  kuin juoksemista, sillä tutustumme Libyaan ja Saharaan paikallisten ammattioppaiden avulla. Emme siis tarvitse hätäraketteja:-) Juoksupäiviä 0n 5 ja olemme reissussa n.10 päivää. Muita juoksukohteista v.2011 ovat Nepal (maaliskuu) ja Kalaharin autiomaa (elokuu).Lisätietoja  http://www.aventura.fi/juoksumatkat.htm ja myös suoraan minulta, jukka.viljanen@sportman.fi tai 0400 254991

Nauttikaa kuvista..ja kokekaa meidän mukana Libyan Sahara vuonna 2011

PS. Lokakuun Juoksija-lehti ilmestyy tänään. Lähes 80-sivuinen lukupaketti pitää sisällään mm.seuraavia artikkeleita: “Näin aloitat maratontreenin, “Talviasut-pukeudu oikein”, “Eläköön D-vitamiini” ja iloksemme  “Juoksuseikkailu Kalaharissa”.

Liikaharjoittelu

October 21, 2010/in Uncategorized /by Jukka Viljanen

Useat juoksijat ja muut sporttaajat vetävät loppusyksyn aikana henkeä ja pitävät ansaitun lepotauon.

Sitten on harrastajia, jotka eivät pidä ikinä taukoa vaan harjoittelevat vuoden ympäri – maksaen siitä kovan hinnan.

Syyskuussa ilmestyneessä The Wall Street Journalissa oli artikkeli, joka käsitteli liiallista harjoittelua, “Why Trainers Say, Slow Down”. Ohessa linkki artikkeliin.http://online.wsj.com/article/SB10001424052748704855104575470213241311890.html?mod=WSJ_hpp_sections_lifestyle

Lehdessä on haastateltu niin yli-innokkaita juoksijoita kuin heitä toppuuttelevia valmentajia. Erään tutkimuksen mukaan n.10% juoksukisoihin valmentautuvista juoksijoista harjoittelee liikaa ja peräti 25% joutuu jättämään kisan kesken jo ennen starttiviivaa loukkaantumisen, sairauden tai vast.johdosta.

Kun valmistauduin Kalahariin, niin mietin treenimääriä erittäin tarkasti. Eräs tärkeimmistä päätöksistä oli pitää ainakin yksi lepopäivä/viikko. Pidin myös viikottaiset kilometrimäärät kohtuullisen matalana, sillä liika treenaaminen olisi voinut kostautua vammautumisena ja näin yli vuoden kestäneet valmistelut olisivat valuneet hiekkaan.

Pidin keväällä ja kesällä yhdenvälipäivän/viikko ja juoksin keskimäärin 120 kilometriä tuona aikana. Mikäli olisin nostanut viikottaista harjoitusmäärää esim.20 kilometrillä viikossa, niin siitä saatava hyöty olisi ollut erittäin vähäinen, mutta loukaantumisriski olisi kasvanut huomattavasti. 

Muutamat poikkeukset vahvistivat säännön. Viime keväänä kokeilimme n.200 kilometrin viikkosatsia Etelä-Afrikan treenimatkan aikana ja sen lisäksi juoksin muutamana kesäviikkoina 140-150 kilometriä. Pitihän sitä vähän testata:)

Jos treenaa paljon pitää syödä kuin hevonen. Varsinkin harjoituksen jälkeiseen ruokailuun on kiinnitettävä erityisen suurta huomiota, sillä lihakset (ja aivot) tarvitsevat rakennusaineita palautuakseen treenistä.

Mielestäni juoksun ja liikunnan pitäisi lisätä energiaa ja vähentää stressiä. Ihmettelimme (muiden joukossa), kuinka olimme niin energisiä Kalaharin matkan jälkeen. Ehkäpä ulkoministerimme lanseeraama “tunti liikuntaa antaa kaksi tuntia energiaa” ruumiillistui meissä.:-)

Afrikan ääniä

October 20, 2010/in Uncategorized /by Jukka Viljanen

Brittiläiset Huw Williams ja Rebecca Sumner fillaroivat parhaillaan ympäri Afrikkaa. Heillä on menossa kaksi vuotta kestävä mielenkiintoinen projekti, jonka aikana he pyöräilevät 24,000 kilometriä – ja äänittävät mahdollisimman paljon Afrikan ääniä.  Kaksikolla on helteiset työolot ja myös äänityslaitteet käyvät kuumana, sillä äänitettävää kyllä riittää. Villieläimet, linnut…musiikki jne.

Kalaharin juoksun aikana aistit terävöityivät. Opimme bongaamaan eläimet tarkemmin olivatpa ne sitten hiekassa lekottelevia käärmeitä tai puskien suojassa lymyäviä  antilooppeja.Yön äänistä jäi parhaiten mieleen Haukkuvat (“kiljuvat”)shakaalit, jotka kiertelivät leirimme lähettyvillä – ja tulivat joskus ihan kyläänkin. Linnuista jäi parhaiten mieleen ne kolme korppikotkaa, jotka leijuivat yllämme juoksun loppuvaiheessa. Meissä juoksijoissa se herätti suurta hilpeyttä.

Mitä ääniin tulee, niin mieleenpainuvin kokemus oli “Ukwi-kylän iltamat”, jolloin näimme Bushmanien tanssiesityksenKuvat puhukoon puolestaan.

Mitä urheiluun tulee, niin pidin tiistaina välipäivän. Juoksen tänään lyhyehkön maastolenkin.

Page 1378 of 1420«‹13761377137813791380›»

Seikkailujuoksija

Recent Posts

  • Kuvauspäivä
  • Tekemisen meininkiä…
  • Pillerit
  • Kauramoottori
  • Jäätikköjuoksuun uusi tukija

Archives

Scroll to top