Vaalipäivä Saharassa

/in /by

Terkut eteläisestä Marokosta. Olemme jo melko lähellä Mauritania rajaa. Mikäli suunnitelmat pitävät kutinsa, niin ylitämme rajan 25.1., mutta pahimmassa tapauksessa se voi olla joku toinenkin päivä.

Juoksin tänään noin 53 kilsaa. “Työpäivä” alkoi klo.7.00 ja lämpötila oli 8 astetta. Päällä oli kevyt Haglöfsin juoksutakki ja Niken kompressiopöksyt, jotka pysyvät päällä pyhällä hengellä ja ilmastointiteipillä.

Päivä on ollut erittäin kaunis ja aurinkoinen..ja mikä tärkeintä tyyni!

Nukuimme viime yön erittäin korkean dyynin juurella. Kiipesin iltasella dyynin huipulle, josta oli huikaisevat näkymät aavakolle.

Olemme tällä hetkellä visiitillä Mauriania rajan läheisyydessä olevassa pikkukaupungissa, jossa on hieno hotelli&ravintola. Aiomme yöpyä täällä parin päivä kuluttua. Odotan mielenkiinnolla saanko ensimmäisen pesun jäljiltä hotellin viemärit tukkoon:)

Juoksupankkiin on kertynyt noin 865 kilsaa.

Jännittävää vaali-iltaa.

Seikkailujuoksijan työ muistuttaa vaaliehdokkaan hommia: pitää hoitaa sekä Facebook että jalkatyö.

Dyyneillä

/in /by

Myönnetään, olen dyyni-friikki. Tänään olikin aavikkojuoksijan palkkapäivä, sillä pääsin heti aamutuimaan juoksemaan aivan uskomattoman hienoissa dyynimaisemissa. Otimme auringon nousun aikaan myös paljon kuvia, joita saatte ihailla viimeistään helmikuussa, kunhan täältä (joskus..) kotiudutaan. Juuri nyt yhteysmahdollisuudet rajoittuvat tekstiin.

Kiitos kaikenlaisesta kannustuksesta. Pikku juiperrusten iskiessä on mukava tietää, että joku pitelee peukaloa ihan oikeinpäin. Matka on edistynyt keskimäärin runsaan 50 kilometrin päivätahtia. Joka kilometrissä on sellainen hämmästyttävä ominaisuus, ettei taakse jätetty kilometri enää tule eteen. Paitsi jos huomaisin juosseeni ympyrää.

Tätä kirjoittaessani kilsoja on takana n. 815 km. Mitä muihin numeroihin tai lukuihin tulee, niin minulla menevät ainakin viikonpäivät ihan sekaisin. Sen tiedän että tänään on sunnuntai ja vaalipäivä.

Pääsin vihdoin tänään lähettämään muutaman kuvan. Tässä yksi.

Eipä tässä muuta. Palataan maanantaina asiaan. Vai missä järjestyksessä nämä päivät nyt menevätkään?

Siivekkäitä ystäviä

/in /by

Olen saanut useita pieniä ystäviä 750 juoksukilometrin aikana. Kärpäset seuraavat minua herkeämättä. Ei ihme. Viimeisestä suihkusta on jo yli 15 päivää. Varsinkin varpaat ovat pikku siivekkäiden jatkuvan tarkkailun kohteena. Siellä kasvanee kaikkea pientä rihmastoa, joten ei ihme.

Lohdullista sen sijaan on se, ettei taivaalla ole näkynyt korppikotkia, kuten
toissavuonna Kalaharissa…

Juoksin tänään tähän asti nopeimman osuusajan. Matka kulki ajoittain jopa 5.40 km-vauhtia. Aamupäivän träkays jäi valitettavasti tekemättä, sillä Nokian puhelimen akku jäi valitettavasti lataamatta. My mistake.

Launataina tuli kilometerejä noin 54. Juoksen seuraavinakin päivinä hieman yli 50-kymppisiä. Sehän on kuin pankkiin panisi.

Juttelin eilen Kirsin kanssa ja sieltä tuli tietoa lumitilanteestakin. Koettakaa pärjätä. Lähetän tähän blogin loppuun kiitokset isälleni, joka on jeesannut Kirsiä lumitöissä.