Kävin reilu viikko saamassa nilkkahoitoa fysioterapeutti Santtu Rannan vastaanotolla. Santtu näytti tapaamisemme aikana muutaman videopätkän, jotka käsittelivät kinesioteippausta.

Monet ovat varmaan huomanneet, kuinka viime vuosina usean huippuyleisurheilijan takareisi tai olkapää on teipattu esim. vaaleansinisellä teipillä. Urheilijat käyttävät kinesioteippausta mm.kivunhoitoon, turvotuksen poistoon, kuntoutukseen,nivelten liikkuvuuden parantamiseen…..

Näin Santun videolta, kuinka kiusallisesta plantaari faskiitista kärsinyt potilas sai muutaman palan teippiä jalkaan ja kipu oli poissa. Sama juttu akillesvaivan kanssa.

Kaverillani oli kiusallinen lonkan tulehdus, joka esti täyspainoisen urheilun. Kinesioteippauksen salat tunteva fysioterapeutti teki teippitaidetta, jonka jälkeen kipu oli tiessään..ja juoksutreenit jatkui. Viikon kuluttua teippi otettiin pois ja elämä jatkui ilman kipua.

Kinesioteippauksen kehitti japanilainen kiropraktikko Kenzo Kase 1970-luvulla, huomatessaan ihon liikuttamisen (teippauksen avulla) vaikuttavan nivelen liikelaajuuteen ja koettuun kipuun.

Juoksin lauantaina karvan yli 1h30min. Matka sujui kepeästi eikä nilkka vihoitellut (juuri) lainkaan. Tein iltapäivällä myös toisen, erittäin monipuolisen treenin.

Haravointi on nimittäin ihan ässätreeniä. Haravoinnin aikana vartalo saa kevyttä monipuolista kiertoliikettä varsinkin, kun muistaa vaihtaa aina silloin tällöin haravaotetta.

Lehtien nostaminen kottikärryyn venyttää mukavasti takareisiä. Eikä siinä vielä kaikki, sillä lopuksi on vuorossa voimatreeni. Meillä on käytössä “kottikärry”, jossa on irroitettava lava. Märkiä vaahteranlehtiä täynnä oleva lava painaa melko paljon ja sen kippaaminen tontin perukoilla sijaitsevaan lehtien hautausmaahan tuo jerkkuä niin käsiin, selkälihaksiin kuin jalkoihin!