Eläimellistä juoksua
Olemme viettäneet muutaman lomajakson Kalahari-Gregin isän maatilalla Etelä-Afrikassa, jossa lääniä riittää 5500 hehtaarin verran ja ajotietäkin piisaa 60 kilometrin verran.
Ikimuistoisemmat lenkit Swebeswebessä ovat olleet ne, jolloin olemme törmänneet tilauksilla asuviin elämiin. Välillä tien yli kipittää koko suvun verran villisikoja ja seuraavan mutkan takana meitä tuijottaa omissa korkeuksissaan viihtyvä kirahvi. Viimeisen tiedon mukaan farmin joessa elelee myös krokotiilejä..
Olen bongannut viimeisen viikon aikana kotoisia villieläimiä, joista viimeisin oli kohtaaminen supikoiran kanssa. Se tapahtui eilisellä 25 kilsan juoksulenkin loppumetreillä. Supi ei ollut meikäläisestä oikeastaan moksiskaan vaan napitti minua tiiviisti tummilla silmillään ja heilutteli hieman päätään, jonka jälkeen koira luikki tiehensä.
Edellisenä päivänä vastaan jolkotteli hyväkuntoisen näköinen ketun poikanen, joka oli myös säyseän oloinen. Tuntuu siltä, että eläinhavainnot lisääntyvät sitä mukaan, mitä korkeammaksi lämpötila nousee. Kisatessamme Libyassa(2008) näin Saharan dyyneillä useita suomalaisia metsäjäniksia…
Päätän juoksuviikon 20-22 kilsan lenkkiin ja huomenna on vapaapäivä.