Jukka Viljanen
  • Tervetuloa
  • Jukka
  • Adventures
    • Kalahari Adventure Run 1000 km
    • Etelänapamanner
    • Libyan Sahara
    • North Pole Marathon & North Pole Bike Extreme
  • Blogi
  • Tilaa Jukka puhujaksi
  • Contact
  • Partners
  • Search
  • Menu Menu

Apu Terveys

January 23, 2014/in Uncategorized /by Jukka Viljanen

Toimittaja Ulla-Maija Paavilainen haastatteli Kirsiä ja minua kotimaisemissa viime vuoden lopulla uuteen Apu Terveys -lehteen. Kuvat otettiin läheisellä Kallvikin (Espoo) rannalla. Viime talvena Hesari otti samassa paikassa kuvia, mutta silloin oli ainakin 30 astetta kylmempää ja meri oli jäässä.

Lehti ilmestyi tänään, joten pitihän se käydä myös itse ostamassa ja lukemassa. Se on pitkä ja erittäin hyvin kirjoitettu juttu.

http://www.lehtipiste.fi/fi/aikakauslehdet/481686/Apu+Terveys/

Työviikko kääntyy viimein voiton puolelle. Vielä tovi tietokoneen äärellä ja sen jälkeen on edessä vähintään kolmen päivän sporttiputki. Juoksunälkää on kertynyt viikon aikana niin paljon, että olen päättänyt  juosta perjantain-sunnuntain välisenä vähintään 25 kilsan lenkit per päivä.

Jatkan huomenna perjantaina “Asennetta Peliin”-kirjan teemojen käsittelyä.

 

Menossa

January 21, 2014/in Uncategorized /by Jukka Viljanen

Tämä on töiden suhteen aika kreisi viikko, joten olen asettanut sporttiset tavoitteet minimitasolle. Olen huomisen päivän työkeikalla Tampereella ja torstai menee aamusta iltaan erilaisissa palavereissa. Tää on yrittäjän elämää, mutta en todellakaan valita. Saan tehdä mielenkiintoisia juttuja todella mukavien ja inspiroivien ihmisten kanssa.

Ensi viikko onkin jo tahdiltaan selvästi iisimpi, jolloin nostan myös urheilulliset tavoitteet korkeammalle.

Poljin alkuillasta melko kovalla vauhdilla 30 kisaa. Kun katsoin mittaria, niin vauhti oli lähes kokoajan 4o km/h huitteilla, mutta silti ei meinannut tulla hiki.

Kirjoitin Asennetta peliin-kirjaan luvun jonka nimi on “Rikas elämä”. Sain aiheeseen inspiraation luettuani jo vuosia vuosia sitten Clif Bar -yhtiön perustajan Gary Ericsonin kirjan “Raising the bar”. Siinä hän kuvasi  (among many other things..) omaa elämänfilosofiaansa.

Hän kertoi olleensa jossain vaiheessa elämäänsä tienhaarassa, josta oli kulku kahdelle eri tielle. Hän kuvasi toista nimellä “white road” ja toista (yllättäen) nimellä “red road”.

Toinen näistä teistä oli yllätyksetön ja se oli päällystetty, joten siinä eteneminen olisi helppoa. Mr.Ericsson on entinen kilpapyöräilijä ja jos mennään asiasta kolmanteen, niin hän päätti kehittää oman energiapatukan, koska (hänen mielestään) Powerbarit ja muut patukat maistuvat siltä, kun ne olisivat kotoisin paikasta, jonne aurinko ei paista.

No, hän valitsi sen tien, jossa olisi paljon yllätyksiä. Sitä polkua ei oltu aiemmin kartoitettu, vaan sen ylittäminen olisi  suuri seikkailu täynnä yllätyksiä.

Olin aikoinaan samanlaisen valinnan edessä kuin Gary ja tein omasta mielestäni fiksun valinnan.

Sain siis inspiksen kirjoittaa kirjaan luvun rikkaasta elämästä. Lisäpotkua ajatuksilleni antoi yhdysvaltalainen kirjailija Brandon Buchard, joka kirjassaan “Charged Life” kuvaa kolmea eri tapaa elää. Ne ovat häkkielämä, mukava elämä ja rikas elämä.

“Buchardin mukaan (henkisessä) häkissä elävät eivät pääse eroon vanhoista kaavoistaan vaan kuluttavat päiviään pienessä laatikossa murtautumatta koskaan sen ulkopuolelle”.

Häkissä elävät elävät muita varten ja näiden asettamien sääntöjen mukaan. “Häkki-ihminen” haluaa saada muilta ihmisiltä hyväksyntää toteuttamalla heidän mielihalujaan, ei siis missään nimessä omiaan.

Monet elävät ns.mukavaa elämää. Asiat ovat ulkoisesti kunnossa, mutta kun pintaa hieman raaputtaa, niin totuus paljastuu.

Vastaus kysymykseen, oletko tyytyväinen/onnellinen antaa vastauksen..”elämä on ulkoisesti ihan jees, mutta onkohan tämä sitä elämää jota todella haluan elää?” Olen tavannut todella monia, jotka ovat kertoneet haluavansa muuttaa elämäänsä, mutta eivät saa otettua sitä ensimmäistä askelta kohti sitä..eli rikasta elämää.

Kirjassani on “rikkaan elämän taulu” ja siinä lukee mm: Rikas elämä sisältää:

Rehellisyyttä itselle ja muille, paljon mahdollisuuksia, nälkää kokeilla ja venyttää potentiaalia, korkean energiatason, uteliaan & spontaanin otteen ympäröivään maailmaan, suuret visiot todelliseksi- asenteen ja optimistisen asenteen tulevaisuuden suhteen sekä last but not least “jatkuvan haasteiden metsästyksen”.

Tsemppiä metsälle!

 

Henkiset esteet (Asennetta peliin)

January 20, 2014/in Uncategorized /by Jukka Viljanen

Monia ihmisiä on elämän aika todennäköisesti latistettu kuin kannustettu. Mikäli lannistajien tehtävä on onnistunut, sen seurauksena päähämme muodostuu henkisiä muureja (mentaaliblokkeja) emmekä uskalla yrittää mitään uutta.

Voit vaikuttaa ympäristöösi omalla asenteellasi, omilla teoillasi ja sanoillasi. Se mitä sanot on kuin kiven heittäminen veteen. Kiven levittämät aallot leviävät ympärilleen.

Pystyt samalla tavalla luomaan ympäristöösi positiivisuutta tai negatiivisuutta.

Tässä yksi (lyhyt versio) tositarina naisesta, joka päätti toteuttaa haaveensa rankasta lannistusläpästä huolimatta.

Roz Savagella oli 33-vuotiaana kaikki ulkoiset tekijät hyvin elämässään: työ, aviomies, talo ja punainen urheiluauto.

Viisi vuotta myöhemmin tilanne oli muuttunut. Rozilla ei ollut työtä, aviomiestä, taloa tai sitä punaista urheiluautoa.

Hän oli yksin keskellä Atlantin valtamerta pienessä soutuveneessä. Mutta hän oli onnellinen. Ja lopulta 103 päivän soutamisen jälkeen hän oli ylittänyt Atlantin, ensimmäisenä naisena.

Kaikki oli muuttunut, kun Roz eräänä päivänä oli päättänyt kirjoittaa kaksi eri versiota omasta muistokirjoituksestaan. Toisessa hän oli elänyt sitä elämää, jota halusi..vähän sellaista kuin suuret seikkailijat olivat eläneet. Rohkeaa, riskejä ottavaa elämää, joka piti sisällään suuria onnistumisia, mutta myös epäonnistumisia.

Nämä ihmiset eivät välittäneet mitä muut ihmiset heistä ajattelivat.

Toinen muistokirjoitus oli sellaisesta Rozista, joka hän sillä hetkellä oli.Kaikki asiat sujuivat mukavasti, mutta elämä tuntui vain hitaasti valuvan eteenpäin.

Roz muutti pikku hiljaa elämänsä sellaiseksi, kun se oli siinä ensimmäisessä muistokirjoituksessa. Näin hänestä tuli ensimmäisen nainen, joka souti yksin 5000 kilometriä Atlantin valtameren halki. Ja myöhemmin myös Tyynenmeren ja Intian valtameren.

USKALLA!

Wiiliam Marston, joka on kehittänyt persoonallisuusarvion nimeltään DiSC,luokittelee melankoliaan taipuvaisia “Don´t dare”-ihmisiksi.

Heille on tyypillistä välttää riskejä, sillä siitä saattaa seurata epäonnistuminen. Ja mitäköhän muut siitä sanoisivat?

Melankoliaan taipuvaiset ihmiset eivät aseta itselleen korkeita tavoitteita. He elävät mielummin mukavuusalueella. He ovat perfektionisteja ja pitävät oheiden noudattamisesta.

Taustalla on pelko, ettei tavoitteita saavuteta. Miksi siis ottaa riski?

Olen kirjassani ihmetellyt miksi norjalaiset ovat kuuluisia tutkimusmatkailijoistaan (mm.Amudsen, Nansen, Heyerdahl..), mutta missä ovat suomalaiset tutkimusmatkailijat. Yksi tunnetuimmista oli A.E.Nordenskiöld, mutta hänkin asui puolet ajastaan Ruotsissa.

Epäilen, että olemme norjalaisiin verrattuna hitusen melankolisia.  

Pidin maanantaiseen tapaan juoksuvapaan. Tein tosin kevyen 20 kilsan fillarilenkin.

Page 1117 of 1501«‹11151116111711181119›»

Seikkailujuoksija

Recent Posts

  • Blue Zone
  • Rohkeus / Courage
  • A new training season / Uusi harjoittelukausi
  • What a Christmas! / Olipa joulu!
  • Simulation

Archives

Scroll to top