Kun suksi ei luista

/in /by

Mikä hitto suomalaista hiihtoporukkaa vaivaa? Vuosi toisensa perään hiihtäjät valittavat kehnoista suksistaan. Mäkihyppääjillä on aina huonot tuulet. Muilla käy tsägä, mutta suomalaisilla ei.

 

Täältä on hyviä uutisia. Tapasin illan aikana yhden firman edustajia, jotka ovat valmiita tekemään hartiavoimin töitä aavikkojuoksun kuvauksen, sponsoriasioiden ja monen muun avoinna olevan asian eteen, jos vain lupa-asiat hoituvat kuntoon.

 

Seuraava osa palapeliä onkin siirtyä lupien ihmeelliseen maailman ja se tapahtuu heti huomispäivän aikana.

 

Päivä on ollut sen verran kiiruinen, että päätin juosta lenkkini hotellin 4.kerroksessa. Siellä on nimittäin sellainen ylellisyys kuin juoksumatto! Juoksin tasan tunnin ja hikeä virtasi sen verran vuolaasti, että meinasi vetää matolla lipat.

 

Huomisesta näyttää tulevan yhtä kiireinen, joten herään aamulla iakisin ja kampean itseni tuonne kahta kerrosta ylemmäksi. Eiköhän se tunti riitä huomennakin ja siihen venyttelyt päälle.

 

 

 

 

 

Valintoja

/in /by

Tulin tänne määränpäähän klo.02.00 aikoihin. Otin ns.loppukirin, sillä kuski ajoi lentokentältä hotellille kuin suomalainen rallikuski. Vauhtia oli parhaimmillaan 160 km/h.

 

Lensin yhden osuuden (kolmesta) Turkish Airlinesin koneella. Jos sitä nyt vertaa kotimaiseen Finskiin, niin tulos on sinivalkoisille siiville murskaava tappio.

 

TA tarjoaa lennoillaan olosuhteet huomioon ottaen herkullisen lounaan/päivällisen. Ennen safkan tarjoilua käteen lyödään ruokalista ja lensin karvalakkiosastolla. Ja se ruoka on todella hyvää. Koneessa pyöri heppu, jonka päätä koristi kokin hattu. Olisikohan tällä joku vaikutus ruoan herkullisuuteen? Myös kaikki virvokkeet kuuluivat hintaan, siis ihan kaikki.

Jos olisin lentänyt ko.osuuden/osuudet Finskin koneella, niin tarjolla olisi ollut kälynen keksi ja kuppi kahvia.

 

Syön (tervetuloa ruokablogiini..) parhaillaan aamiaista hotellin ruokasalissa. Jätän tälläkin kertaa kokin tarjoamat omeletit väliin, sillä eguista saa helposti vatsan väänteitä.

 

Härmän häjyhän syö aina puuroa, kun sitä tarjolla ja täällä sitä on. Kaksi lautasellista kaurapuuroa ja kaksi kannullista kuumaa maitokahvia…siitä se päivä lähtee käyntiin!

 

Tänään on kaksi palaveria, joista ensimmäinen ei oikeastaan liity seuraavan aavikkojuoksun järjestelyihin. Illalla onviikon ensimmäinen ja  pahuksen tärkeä miitinki tukitiimini pomon ja erään dokumentaristin kanssa. On pienen pieni mahdollisuus, että seuraava seikkailu dokumentoidaan. Se voisi helpoittaa rahoituksen saantia…

 

Päätän ensimmäisen matkaraporttini tähän.

 

 

Lämmintä

/in /by

Katsoin tässä aamulla matkakohteeni sääennustetta. Huomiselle (tiistaille) on tiedossa hieman vilpoisempaa, vain 19C, mutta seuraaville päiville jopa 27C…:-)

 

Eilen oli melko hyinen, mutta vaihteleva juoksusää Juostessani Kauklahdesta kantatie 51:lle (Luoma-Masala-Sundsberg) satoi räntää ja tuuli tuli suoraan päin pläsiä. Lenkin loopuvaiheilla pilkahti aurinko.

 

Juoksin lenkin tarkoituksella juuri tuohon suuntaan, sillä kovaan vastatuuleen juokseminen on mitä parhainta (asenne-)kasvatusta koviin keleihin.

 

Tästä näyttää tulevan ensimmäinen talvi pitkään aikaan, etten päässyt juoksemaan meren jäälle. Läheiseltä Kallvikin rannalta on ollut mukava pinkaista jäitä pitkin ympäri Espoonlahtea.

 

Seuraava blogikirjoitus tuleekin sitten ihan toisenlaisesta ympäristöstä.