No niin, tämä minun talvikauteen siirtyminen ei sujunut ihan kunniakkaasti. Kirjoitin eilisessä blogissani, että aion nukkua yön ulkosalla. Vetäydyin yöpuulle, vai pitäisikö sanoa kalliolle iltakymmeneltä. No ulkona oli tietty pilkkopimeää ja suunnistelin pihalla otsalampun varassa.

sytytin ulkotakkaan tulen ja siitä tulikin sellainen roihu, joka varmaan näkyi pitkän matkan päähän. Olo oli siinä vaiheesa hyvä ja oli mukavan lämmin.

Makoilin siinä kalliolla ohuen makuualustan ja makuupussin päällä. Katselin tähtiä ja kuuntelin palavien takkapuiden huminaa.

Vielä siinä vaiheesaa oli lämmin, mutta siitä tunti eteenpäin aloin jo hytistä kylmästä. Ilma ei ollut kylmä, mutta siitä kalliosta hohkasi kylmää. Värjöttelin siinä kello neljään asti, kunnes päätin niellä kunniani ja kömmin sisälle ja sänkyyni. Routa porsaan kotiin ajaa…

Eipä hätää. En aio tästä lannistua, vaan sain lisäpuhtia suunnitella retkisängyn, jonka teen puulavoista ja niiden alle pinoan muutaman tiiliskiven ja näin vältyn reumastismilta!

Seuraavan seikkailujuoksun lisäksi päässä pyörii uusien liikeideoiden kehittelyä muutamien ystäväni kanssa.

Olen tutustunut vuosien varrella moniin “out of  the box” -ajattelijoihin ja ennen kaikkea tekijöihin. Heillä on hyvä track record loppuun saatetuista projekteista. Juuri nyt näyttää siltä, että parin tällaisen henkilön kanssa voisi olla hyvä momentum saattaa hyvät liikeideat toteen.

Pyrin saamaan  jo ennen seuraavaa seikkailua alulle muutaman idiksen, joita kumppanini voivat työstää sen ajan, kun nielen aavikolla hiekkaa.

Tänään teen parin tunnin lenkin!