Ennen oli miehet rautaa…

/in /by

Katsoin tänään legendaarisesta Kon-Tiki. -seikkailusta kertovan dokumentin,  jota suosittelen myös muille.

http://areena.yle.fi/tv/2361040

Kyllä täytyy nostaa hattua tuolle norjalaismiehistölle, jotka tekivät tuon yli 100 päivää kestäneen huiman seikkailun.

Heyerdahl oli yksi (monista) norjalaistutkimusmatkailijoista. Moni tämän päivän seikkailijoista esiintyy tutkimusmatkailijoina, minä en kehtaisi, ainakaan niiillä meriiteillä. Heyerdahl ja hänen aikalaisensa olivat tutkijoita ja tiedemiehiä, joiden tavoitteena ei ollut pelkkä seikkailu. He keräsivät aineistoa ja tutkimustietoa myöhäisempää käyttöä varten.

Tutkimusmatkailijan titteli on vaan niin mediaseksikäs, että sen käyttäminen voi tuntua vetoavalta, kunnes joltain kriittiseltä taholta tulee se v-mäinen kysymys, “mitäs tieteellistä tutkimusta sinä edustat ja edistät”??

Tänään tulee muuten lisää Heyerdahlia telkkarista ja kanavana on tietty FST. Onneksi on Yle ja FST, muuten lentäisi telkkari mäkeen.

Päivän urheilusuorituksena kahden tunnin lenkki. Nyt palautumaan, Batvikin kartanon herkkupöytien ääreen.

 

Märkä lenkki

/in /by

Siitä onkin jo aikaa, kun juoksin viimeksi “kunnon” vesisateessa. No, tänään vettä tuli ihan saavista kaataen, mutta ei se juoksua haitannut.

Tuulta ei ollut juuri nimeksikään, joten lenkkizää oli itse asiassa kohtuu hyvä.

Bongasin muutaman muun juoksijan hämmästyksekseni he olivat pukeutuneet varsin talvisiin vermeisiin. Heidän punakat posket antoivat ymärtää, että vaatteita oli liikaa päällä.

Minulla oli ultraohut Patagonian juoksutakki ja shortsit. En ole laittanut vielä edes sukkia vastaan. Ehkä sitten, kun pakkaskelit alkavat:-)

 

 

Siivoustalkoot

/in /by

Laskeskelin, että tämän vuoden puolella on (vain) noin kaksi kuukautta aikaa edistää seuraavan seikkailun toteutumista.

Tulee siis (ja taas) kiire. Joulukuun puolivälin ja loppiaisen välillä Suomessa ei etene juuri mikään asia. Näyttääkin siltä, että lähto seikkailuun ei ole tammikuun alku vaan ennemminkin kuun loppu tai helmikuun alku. No, se on ihan sama, kunhan vaan pääsee lähtemään.

Olen tavannut projektin aikana todella avuliaita ihmisiä ja näyttää siltä, että niitä ilmaantuu jatkuvasti lisää.

Kuten olen aiemminkin kirjoittanut, niin mitalin kääntöpuolella ovat ihmiset ja tahot, jotka lupaavat helvetisti, mutta eivät tuota mitään.

Eräs arvokas  kumppani lupasi jeesiä ja minä lupasin auttaa omalta osaltani ko.organisaatiota. Täytin lupaukseni, kuten tappoihini kuuluu. Sen jälkeen olen lähettänyt kahden kuukauden aikana ainakin viisi sähköpostia ko.firmaan, ei vastausta. Kuudetta meiliä ei lähde.

Kohtuu se on kerjäämisessäkin:-)

Olen myös julistanut tällä sivulla, kuinka paljon arvostan “walk the talk” -ihmisiä.

Yritetään siis olla sanojemme mittaisia miehiä ja naisia.

Kuten tämän päivän blogini alussa mainitsin, niin tässä seikkailuprojektissa upeaa jeesausta tarjoavien tahojen määrä ylittää selvästi “alisuorittajien” määrän. Kiitos siitä heille!

Tänään on pari iltapäiväpalaveria. Tiukahkosta aikataulusta johtuen, pidän juoksuvapaan päivän. Viikonloppuna mennään taas..no jollei lujaa, niin ainakin kilsoja keräten!

Hyvää viikonloppua!