Reipasta ulkoilua

/in /by

Siitä on pari päivää, kun olen viimeksi kirjoittanut blogisivulleni. Viimeisten päivien aikana on vaan tapahtunut taas niin pirun paljon erilaisia asioita, joten fokus on ollut ihan muissa asioissa, kuin kirjoittamisessa.

Torstaina oli äksöniä niin paljon, että pääsin kotiin vasta perjantain puolella. Siitä johtuen lenkkeily ei tuntunut eilen ihan luontevalta ajatukselta, mutta tänään kävin ulkoilemassa peräti kahdesti.

Tässä yrittäjänä toimimisessa on sekin mukava puoli, ettei duuni rajoitu arkipäiville aamuyhdeksän ja iltaviiden väliin. Tein tänään kaverin kanssa muutaman tunnin ajan suunnittelutyötä erään liikeidean edelleen jalostamiseksi. ‘

Vasen nilkka tuntuu hieman tukkoiselta. Käyn mahdollisimman pian fyssarin pakeilla, sillä epäilen vasemman nilkan olevan lukossa. Juoksen seuraavan lenkin vasta sen tapaamisen jälkeen, kun nilkkaa on niksauteltu. Muuten juoksu ja kondis tuntuu tosi hyvältä!

Hyvää viikonlopun jatkoa.

Lumivyöryjä…

/in /by

Viime visiitistä Nepaliin on kulunut (liian) pitkä aika. Nepal nousi mieleen lukiessani lumivyöryistä, jotka ovat vieneet mennessään ainakin 20 patikoijaa.

Vuoristoalueella on aina omat riskinsä. Siksi, varsinkin kokemattomien trekkaajien on hyvä liikkua kokeneen matkanjohtajan joukoissa. Sellaisia tarjoaa mm. suomalainen Aventura, joka käyttää vain parhaita matkanjohtajia. Tästä hyvänä esimerkkinä vuorikiipeilijä Samuli Mansikka, jolla on kokemusta ko.alueelta ehkäpä enemmän, kiin kenellään toisella suomalaisella. Myös Mandala Travel on hyvämaineinen matkanjärjestäjä.

Tein aikoinaan Aventuralle pari matkanjohtajakeikkaa Nepaliin. Ne reissut tarjosivat huikeita kokemuksia ja opettivat paljon.

Vedin paikallisten sherpojen kanssa noin kymmenelle suomalaiselle helpoimman vaellusreitin, Poon Hillin.

Kävimme eräänä aikaisena aamuna tekemässä nousun Poon Hillin huipulle noin 3200 metriin. Syy, miksi lähdimme “huiputukseen” niin aikaisin johtui siitä, että Poon Hillitä avautuu auringon noustessa hillitön näkymä Annapurnan alueen korkeimmille vuorille, joista kaksi nousee yli 8000 metriin.

Se päivä oli monelle ryhmäläiselle raskas. Aikainen herätys, nousu 3200 metriin, laskeutuminen takaisin teehuoneeseen, jossa olimme yöpyneet.

Aamiaisen jälkeen lähdimme patikoimaan ja nouimme pian taas yli 3000 m korkeuteen. Patikka, kohti seuraavaa teehuonetta, kesti taukoineen ainakin 10 tuntia. Muutama trekkaaja ihmetteli sitä, että Nepalissa on niin paljon ylä-ja alamäkiä. Olin kommentista niin ihmeissäni, etten saanut sanaa suustani….

Ei kahta ilman kolmatta eli uskon tallaavani vielä Kathmandun vilkkaita kujia sekä ihmisvilinästä vapaita vuoripolkuja.

Kirjoitin eräästä toisesta reissusta Juoksija-lehden blogiin melko pian Kalaharin seikkailun jälkeen.

Kuljin tuolloin pitkin ja poikin Nepalia paikallisen sherpan Tirtha Maskin kanssa. Itse asiassa juoksimme viisi päivää teehuoneelta toiselle. Sekin, oli ikimuistoinen reissu. Tässä siitä lisää…

http://www.juoksija-lehti.fi/BLOGI/tabid/3181/entryid/56/Default.aspx

Ja vielä toinen kirjoitus samasta aiheesta…

http://www.juoksija-lehti.fi/BLOGI/tabid/3181/entryid/33/Default.aspx

Kiitos

/in /by

Jutta Urpilaismaisesti haluan ensiksi kiittää blogin lukijoita. Teitä on päivä päovältä enemmän ja enemmän.

Mitä seuraavaan aavikkojuoksuun tulee, niin eilen taisi syntyä eka sponssisoppari. Ainakin firman toim.johtaja näytti vihreää valoa, mutta vartotaan nyt ckelä netki ennen julkistamista.

Huomenna on seuraava sopparineuvottelu. Sponssidiilit eivät synny päivässä eikä kahdessakaan. Otetaan esimerkiksi tuo huominen neuvottelu. Ensimmäinen istunto oli heinäkuussa ja olemme sen jälkeen tavanneet kahdesti.

Olen tehnyt heille varsin seikkaperäisen ehdotuksen siitä, mitä HYÖTYJÄ voin tuoda ko.organisaatiolle. Se on siis ihan normaalia myyntiduunia. Asiakas investoi minun tietyn rahamäärän, jolle on saatava tuottoja.

Olen usein kuullut pro-urheilijoiden marisevan siitä, että yritykset eivät ole kiinnostuneita ja sen jälkeen haukutaan ko.yritys maan rakoon.

Hmm, suosittelen ensiksi peiliin katsomista. Jos oma asenne on tuolla tasolla, niin lähtisin ensin muokkaamaan sitä.

Sen jälkeen kirjoittaisin paperille, miksi yrityksen kannattaisi satsata minuun. Mitä voin heille tarjota, josta kannattaa maksaa.

Suosittelen myös kuuntelemaan asiakkaan tarpeita ja toiveita.

Annan mieluusti lisää neuvoja niitä tarvitseville.

Juoksin tänään tasan 2h asvalttilenkin!