Aavikolla

/in /by

Tulin aavikolta pois hieman rtuajassa, mutta hauskaa oli, siis todella kivaa. Kirjoitan tätä blogia suurlähetystön tiloissa syystä, että hotellini on ylibuukattu enkä voinut enää jäädä sinne. No, tämä järjestely kelpaa paremmin kuin hyvin.

 

Perjantain korismatsi meni hyvin ja sain tilaisuuden keskustella tapahtumaan osallistuneen “napamiehen” kanssa. Hän lupasi tukea hanketta. Tässä on kuitenkin vielä monta aitaa, jonka yli on hypättävä ennen kuin lupa-asiat ovat lopullisesti pulkassa. Olen erittäin luottavainen…

 

Aavikkoseikkailun ensimmäinen mahdollien toteutumisaika olisi marras-joulukuun välinen aikana, mutta sen näkee sitten. Nyt on tärkeintä saada viranomaisten hyväksyntä ja sen jälkeen mietitään kaikkien osapuolten kannalta paras mahdollinen aikataulu. On tää vaan kaikkien seikkailujeni äiti. Kohta on mennyt 1,5 vuotta siitä, kun lähdin järkkäämään tätä tulevaa seikkailua.

 

Huomenna sunnuntaina on vielä yksi lounasmiitinki ja sen jälkeen juoksulenkki. Sen jälkeen tämä matka on taputeltu. Olen jo tässä vaiheessa erittäin tyytyväinen siihen, että tulin paikalle!

 

 

 

 

Korista

/in /by

No niin, pääsin viimein juoksemaan jos ei nyt ihan aavikolle, niin ainakin melkein. Kengät olivat lenkin jälkeen ainakin pölyiset. Siitä onkin aikaa, kun kengissä on ollut ylimääräinen kerros hiekkaa, sillä enemmän niissä on ollut viime aikoina lunta tai loskaa.

 

Illalla on päivän ns.virallinen osuus, johon liittyy kyllä urheiluakin. Minut on nimittäin kutsuttu pelaamaan ko.tilaisuuteen myös koripalloa ja yllätys, yllätys, minut on plaseerattu samaan joukkueeseen, jossa pelaa aavikkojuoksuluvan kannalta tärkeä henkilö. Ihan hyvä, että ollaan samalla puolella, niin en vahingossa rappaa häntä:-)

 

Pelaan korista ihan mielelläni, sillä pelasin lukion joukkueessa takamiehenä ja olen pelannut juniorina ihan virallisia matsejakin. Espoossa koris oli melkeinpä kansallispeli, sillä silloin kun olin junnu, niin fudiksessa ja lätkässä ei ollut espoolaista huippujoukkuetta.

 

Koripallossa oli. Tapiolan Honka, joka oli välillä Playhonka, Playboys ja mitä nimiä sillä nyt olikaan, pelasi useana vuonna maan parasta korista ja jengissä pelasi huippujenkkejä sekä monia maajoukkuepelaajia.

 

Huomenna tsekkaan itseni hotellista ulos ja sen jälkeen on reilun vuorokauden pituinen nettipäivitystauko, sillä suuntaan aavikolle. Palaan maisemiin sunnuntai-iltapäivänä. Asun erään tutun luona viimeisen yön ennen maanantain lnetoa kotiin.

Sulattelua…

/in /by

Tämä päivä on kulunut kevyen sulattelun merkeissä. Viimeisten päivien aikana on tapahtunut niin paljon asioita, joten tänään on ollut hyvä tehdä yhteenvetoa tapahtuneista.

 

Vietin eilisen illan paikallisten ihmisten parissa. Minut oli kutsuttu tukitiimini pomon ystäväperheeseen illallisvieraaksi ja mikä ilta siitä tulikaan. Otetaan nyt tuo ruokapuoli ensikäsittelyyn, sillä siitähän on tullut kirjoitettua viime päivinä muutenkin.

 

Pöydät sananmukaisesti notkuvat erilaisista paikallisista herkuista, joita oli tietenkin kaikkia maistettava isännän valvovan, mutta ystävällisen katseen alla:)

 

Ruokailun aikana ja sitä ennen (ja sen jälkeenkin..) sain vastata useisiin aiempiin seikkailuihini liittyviin kysymyksiin. Lisäksi pidin suomikuvaa yllä kertomalla tarinoita kaukaisesta maastamme. Teen siis välillä duunia myös suurlähettiläänä:-)

 

Yksi illan kummallisuuksista tapahtui siinä kohdin, kun kerroin porukalle Grönlannin seikkailusta ja siihen liittyvistä yksityiskohdista. Mainitsin, että meillä oli jäätiköllä 32 huskya vetämässä kahta koiravaljakkoa.

 

Siihen isäntä tokaisi, “minullakin on husky”. Luulin ensiksi kuulevani väärin, mutta pian puutarhassa touhusi hieman yli vuoden ikäinen hurtta. No, sen tietää kun meikäläinen kohtaa leikkisän koiran, niin siinä unohtuu kaikki muu. Sitä touhua katsoessa illan isäntä oli sitä mieltä, että huskylla olisi hyvät oltavat suomessa ja hän olisi ollut jopa valmis luopumaan lemmikistään mutta aion tulla kotiin ilman koiraa. Ainakin vielä tällä kerralla.

 

Olen juuri lähdössä kaupungille iltapalalle. Huomenna jatkuu ns.virallinen osuus. Tiedossa on aavikkojuoksun kannalta uber-tärkeä tapaaminen paikallisen suurlähettilään residenssissä. Pitäkää peukkuja!

 

Juoksin tänään matolla 50 minuuttia. Boring!!! Huomisesta alkaen pääsen juoksemaan mielenkiintoisimpiin paikkoihin.