Kohti Yllästä

/in /by

Keskiviikkona kello viisi starttaa auto täältä Nuuksiosta, josta huristelemme kohti Yllästunturia.

Ylläksen maisemissa järjestetään perjantaista alkaen yksi monista NUTS-polkujuoksutapahtumista.

Mikäli olen ymmärtänyt oikein, niin paikalla on lähes 2000 polkujuoksijaa ja sen päälle vielä kannustusjoukot, joihin itsekin kuulun.

Olemme perjantaina puolen päivän hujakoilla Hetassa, josta starttaa niin 160 kilsan kuin 66 (vai oliko 68..) kilsan polkuiloittelut.

Lyhyemmän matkan taivaltajat päättävät marssinsa Pallastunturille ja sadan mailin soturit jatkavat taivallustaan aina Ylläkselle asti.

Ylläksen aluelle on luvattu aika mukavia juioksukelejä. Ennusteen mukaan torstaina vielä ukkostaa, mutta perjantaille on luvassa +20 astetta ja puolipilvistä säätä.

Käyn tänään juoksemassa Pirttimäen suunnalla ja sitten alkaa kamojen pakkaus ja muut matkaan liittyvät valmistelut.

Päivitän blogia seuraavan kerran pohjoisesta.

JK. Jalka tuntuu jo erittäin hyvältä..siis se, joka kramppasi 1,5 viikkoa sitten.

Hymyilevä Hannes

/in /by

Hannes Veide voitti Nuuksio Backyard Ultran juostuaan 261 kilsaa.

Helpolla Hannes ei kukitettavaksi päässyt, sillä mm.Pekka Aalto antoi hänelle tiukan vastuksen.

Hannes on virolainen ultrajuoksija, joka tuli, ei enempää eikä vähempää, kuin voittamaan kyseisen kisan ja se näkyi miehen otteissa.

Yleisradio oli paikalla seuraamassa kisaa. Olin heidän haastatteluissa muutamaan ottseen.

Noin vuorokausi ennen kisan päätöstä ennakoin Kivimäen Jyrin (YLE)haastattelussa, että Hannes saattaa viedä potin.

Minun mielestä hänellä oli koko kisan ajan ns. voittajan elkeet. Hanneksesta uhkui kaikessa tekemisessä päättäväisyys.

Mietoa lainatakseni, siinä oli “tappamisen meininkiä”.

Kisan ratkettua Hannes jopa hymyili.

Eräs toinen Hannes eli Hannes Kolehmainen voitti kultaa ja kunniaa 1910-luvulla mm.Tukholman olympialaisissa. Kolehmaisen olemusta kuvailtiin iloiseksi ja hymyileväksi ja siitä hän sai lempinimen”hymyilevä Hannes”.

Niin kilpailijat kuin heidän huoltajansa kiittivät vuolaasti tapahtuman hyvää tunnelmaa.

Seurasin aitiopaikalta laajan vapaaehtoisporukan työskentelyä enkä kuullut ensimmäistäkään poikkipuoleista sanaa, vaikka olosuhteet olivat vaativat.

Voin käsi sydämellä sanoa, että ottaisin tuon porukan mukaan vaikkapa Arabian hiekkaerämaan ylitykseen.

Tässä fani ja Hannes.(kuva Ismo Eskelinen)

Maskotti

/in /by

Minua pyydettiin keväälläNuuksio Backyard Ultra-kisan suojelijaksi. Suostuin, mutta kyllä mä taidan olla enemmänkin kisamaskotti.

No, olemme viettäneet enemmän tai vähemmän aikaa Solvallan kentällä erilaisissa tehtävissä. Ja homma jatkuu vielä ehkä noin vuorokauden, jolloin ns.last man is standing. Tai woman….

Olen tavannut kisan aikana todella paljon mukavia tyyppejä eli kaveripiiri on laajentunut huomattavan paljon.

Itse kisa on ollut varsinaista gladiaattoreiden taistoa, sillä lämpö “hellii” kisaa tosi aljon…mutta hyvin he tehtävästään suoriutuvat.

Omat lenkit on varmaan maanantaihin asti lepo.

Ensi viikolla kisajännääminen jatkuu, jolloin nokka kääntyy kohti Yllästä ja NUTS-tapahtumaa, joka kerää sellaisen 2000 polkujuoksukisaan osallistujaa.

Siitä myöhemmin lisää….