Poju

Syyskaudella 2018 päähän pälkähti (kerrankin) hyvä idea. Perustetaan uusi lehti, Polkujuoksija.

Tämänkin idean synnyttämiseen tarvittiin tiimityötä. Istuin firmamme neukkarissa päätoimittaja Tomi Savolaisen kanssa. Funtsailimme, mitä kaikkea voisimme tehdä kimpassa juoksun saralla.

Ja sitten minulla (kerrankin) välähti, perustetaan uusi lehti nimeltä Polkujuoksija. Innokkaana polkumiehenä Tomi oli heti mukana ja alkoi silmät leiskuen ideoimaan, mitä kaikkea uusi lehti pitäisi sisällään.

Esittelin lehtikonsepti-ideaa yrityksemme johtoryhmässä ja kaikki olivat sitä mieltä, että “antaa palaa”.

Muutaman yhteispalaverin jälkeen Tomi otti lehden vetovastuun.

Keväällä 2019 ilmestyi ensimmäinen PoJu eli Polkujuoksija ja noin viikko sitten painosta pullahti numero kakkonen. Maestro Savolainen ja tiimi ovat tehneet jälleen hiton hyvää työtä.

Meikäläisen kontribuutio kakkosnumeroon oli testata polkujuoksukenkiä ja kirjoittaa lyhyt kolumni.

Kirjoitin ensimmäisen kerran Juoksijaan maastokenkäarvostelun vuonna 2005; kyseessä oli Salomonin jalkine. Olihan se aikamoinen kopukka verrattuna nykyisiin Salomonin jalkineisiin.

Muistin tuolloin (2005) mainita, että kengän punainen (suoja-)väri estänee joutumasta metsästäjän saaliiksi.

Juoksin tuolloin metsässä ja poluilla ihan tavallisilla lenkkareilla, sillä maastokengät olivat a) raskaita ja b) niillä oli hiton ikävä juosta, sillä ne eivät rullaneet lainkaan.

Osa Suomessa myytävistä maastojuoksukengät on suunniteltu hieman toisenlaisiin olosuhteisiin. Jenkeissä ja Keski-Euroopassa juostaan usein kivikkoisissa olosuhteissa.

Maastokengät suunnitellaan tietysti sen mukaan.

Useissa kengissä on “rock plate”, joka estää terävien kivien tuntemukset pohjan läpi.

Rock platen miinuksena on se, että se saattaa tehdä kengästä jäykän. Tämä on meikäläiselle myrkkyä, sillä olen tottunut juoksemaan taipuisalla jalkineella.

Minulla oli viikko sitten lenkkikaverina tällainen jäykistetty jalkine. Se oli yksi Juoksijan-lehden testikengistä.

Kävelin viimeiset kilometrit kotiin ja sadattelin sitä, että ne pilasivat päivän juhlahetken (juoksulenkin).

No, mitäs mä tein niille kengille, heitin menemään?

En, annoin kaverille. Pistetään vahinko kiertämään!

No, totta puhuen kaverini juoksi niillä testilenkin ja antoi niille tuomion. “Näistä tulee hyvät mökkikengät”.