Juoksija marssii vatsallaan

Täysi vatsa-hyvä mieli, niinhän se menee.

 

Seikkailureissuilla päivän kohokohta on ruokailu..tai siis ruokailut. Siellä kun aina nälkä.

 

Pohjoisnavalla ei ollut mitään syötävää. Kaikki oli jäässä. Sain puuroa, jossa oli rusinoita tai jotain muita papanoita. Vatsa ainakin toimi.

 

Etelänapamantereen perusleirissä oli taas ihan mielettömät safkat. Leirillä oli oma kokki, joka loihti kohtuu köyhistä aineksista mainioita aterioita. Ja tulihan siellä syötyä jouluateriakin, kun pikku tuiskut estivät lentoliikenteen.

 

Kylmissä olosuhteissa safkan laitto ja syöminen on ihan oma taiteenlaji.

 

Jäätiköllä aamupala on puuroainekset hieman jo haaleamaan veteen sotkettuna . Se vesi kun on edellisenä iltana keitettyä.

 

Ensi kerralla aion panostaa juoksun aikana tapahtuvaan ruokailuun entistä enemmän. Joku keitto vois tehdä terää.  Pidempiin pysähdyksiin ei ole mahdollisuutta, sillä lumessa juokseminen aiheuttaa voimasta hikoilua ja jo muutaman minuutin breikki aiheuttaa voimakkaan vilun tunteen.

 

Viikon ensimmäinen sonsoripalaveri meni oikein hyvin. Nyt vaan pidetään sormet ristisssä, että ko.yhtiöltä tulee myöntävä vastaus.

 

Keskiviikkona on kaksi samaan aiheeseen liittyvää miitinkiä.