Rauha
Kyynisyyteen taipuva suomalainen saattaa ihmetellä, miksi Lappiin tullaan Keski-Euroopasta, Japanista, Australiasta ja ties mistä asti.
Täällä on sitä jotain, mitä muualta ei ole saatavilla. Yksi sellainen rikkaus on rauha ja hiljaisuus ainakin täällä Pyhä-Luoston kansallispuiston alueella.
Hiihdimme tänään noin tunnin ennen kuin ensimmäinen hiihtäjä tuli vastaan. Vasta hiihdon loppuvaiheessa, kun olimme lähellä Pyhätunturin valaistuja latuja, niin porukkaa ilmestyi horisonttiin.
Mahdollisuus nähdä revontulia tuo Lappiin ihan tuhottoman paljon turisteja.
Yksi asia, joka minua ilahduttaa suunnattoman paljon on paikallisten ihmisten yritteliäs luonne. Täällä on samaa henkeä kuin Ahvenanmaalla, jossa yhdellä henkilöllä saattaa olla useampia työnantajia kalenterivuoden aikana.
Menemme illalla tapaamaan täällä talvet asustelevaa kaveripariskuntaa, jotka tekevät Pyhä-Luoston alueella useampaa duunia talvikauden ajan. Kesällä elo etelässä jatkuu samalla tavalla. Leipä otetaan sieltä, mistä sitä saadaan. Eikä tämä päde vain tähän mainittuun pariskuntaan vaan tiedän useampiakin vastaavanlaisia “tapauksia”.
Hiihdimme tänään reilun parin tunnin lenkin.
Palathaan asiaan.