Ponnistelu
Kun joutuu ponnistelemaan tavoitteen eteen, niin siitä saatu palkinto maistuu todella maukkaalta. Kävin tänään metsällä, en kivääri selässä, vaan pieni ämpäri kädessä. Olin päättänyt mennä tässä lähistöllä olevaan vadelmapaikkaan, jonne on todella hankala päästä..ja tulla pois. Ahne vadelman ystävä saa kävellä korkean kallion laelle ja laskeutua lähes pystysuoraa kallionseinämää alas. Tänään ponnistelu toi otsalle muutaman ylimääräisen hikipisaran, sillä päälläni oli tuulipuku ja lämpöä lähes 30 astetta.
Kallio-osuuden jälkeen edessä on hetki rämpimistä ryteikössä ennen kuin silmä havaitsee ensimmäiset vadelmat. Osa vadelmista oli vielä niin pieniä, joten päätin pakata kimpsut ja kampsut ja palata lähtöruutuun. Sain aamun parhaat kiksit kiipeämällä suosikkikalliotani ylös. Pikku ämpäri oli turvallisesti selkärepussa, sillä tarvitsin kaikki sormet ja varpaat päästäkseni kallion huipulle.
Olen aikeissa kokeilla boulderointia jossain vaiheessa, siis kalliokiipeilyä ilman turvaköysiä. Tämän blogikirjoituksen pääpointti on kuitenkin se, että mikäli joudumme tai saamme ponnistella tavoitteen saavuttamiseksi verta hikeä ja kyyneleitä valuttaen, niin palkinto tuntuu todella hyvältä.
Kävin tänään Suomenojan Interissä kokeilemassa uusia julksukenkiä. Juoksin Saharan halki Niken Lunareilite-merkkisillä kengillä, mutta(prkl) niiden valmistus on lopetettu. Ostin seuraavan seikkailujuoksun restiin Nike Lunarglide 6 merkkiset kengät. Ne tuntuivat jalassa tosi hyvältä. Kävin tässä iltasella lyhyellä testilenkillä uusien menokkaiden kanssa ja mukavalta ne tuntuivat vieläkin.