Kisoissa

Tein sunnuntaina pirun hyvän juoksutreenin. Matka alkoi kotiovelta Saunaniemestä kohti Kauklahdea ja Bassenmäkeä, jossa on snadi 1,3 km pituinen pururata. En edes tiennut sen olemassa olosta ennen lauantaita, jolloin Kirsi kertoi siitä.

Juoksin pururadan vain kertaalleen ympäri, mutta tein muutaman voimaharjoituksen radan varteen rakennettuilla “voimatukeilla”, joiden paino vaihteli kevyestä erittäin raskaaseen. Näillä käsipuikoilla on parempi nostella niitä keveitä puntteja…ainakin vielä. Pitääpä tsekata netistä mistä (paino-)voimatukkeja saa, sillä sellaisen voisi hankkia kotipihalle.

Juoksuiloittelua riitti hieman päälle 2h. En tehnyt sunnuntaina muita treenejä, sillä iltapäivälle oli muuta ohjelmaa, nimittäin yleisurheilun EM-kisojen finaalipäivä.

Pitää taas hehkuttaa Olympiastadionia. Monet näkevät sen (ihan oikeutetusti) vanhentuneena betoniläjänä, mutta meikäläisen silmissä rakennus saa anteeksi ” ne pienet” puutteet, joiden lista on objektiivisesti katsottuna  valitettavan pitkä.

Olin stadikalla päivähoidossa vuosien 2003-2011 aikana. Tuona aikana vessojen toiminta oli niin ja näin. Takuuseen kuului urean haju. Talvella stadikan toimitotilat ovat viileitä ja kesällä siellä on pahuksen kuuma.

Sanoin pahimmille valittajille, että ostakaa lisäpatteri tai pistäkää tarpeeksi vaatetta päälle..tai hankkikaa kesäksi tuuletin työtiloihin. Minua nuo “pienet” puutteet eivät haitanneet. Monia se korpesi.

Stadikaa on kuitenkin korjattava ja sitä ei olisi saanut päästää nykytilaan. Museovirastosta ei ole mitään hyvää sanottavaa. Sieltä suunnalta on (näemmä) torpattu kaikki stadikan kehittämiseen tehdyt suunnitelmat. Tätä muumiovirastotautia on Suomessa aika paljon…

Kyllä oli karseeta katsoa 1500m kisaa. Sandellsin meno oli herkän näköistä, kunnes turkkilainen pisti jalkansa peliin ja suomalainen halasi Mondoa.

Sandells on moniin maanmiehiinsä verrattuna ihan eri puusta veistetty. Mies ei parkkeeraa jonon hännille vain pysyäkseen perässä. Hän on (ainakin nykykunnossaan) muiden juoksua aktiivisesti seuraava pelaaja, joka ei kaihda käyttää kyynärpäitään, kun sen aika on. Eilen hän oli katsomosta tarkasteltuna hieman yliaktiivinenkin, mutta se ei pelaa joka pelkää.