Terkut Johannesburgista

Greetings from Jo’berg.

Kuten eilessa blogikirjoituksessani kerroin, niin 1000 kilsaa tuli tayteen perjantaina siina klo.8.30 nurkilla. Olihan se riemukas hetki, vaikka kylla se on myonnetava, etta samalla oli erittain tyhja olo.

Pitka rupeama (1,5 vuotta) valmisteluja ja sitten se itse juoksu ja yhtakkia kaikki on ohi. eikun uutta matoa koukkuun..

Jatkoimme siita matkaa Mokolodin luonnonsuojelualueelle, jossa paasimme eritain lahaiseen kosketukseen kahden gepardin kanssa. Kirsi paasi jopa silittamaan yhta…kerasimme juoksun aikana varja Cheetah Conservation Botswanalle ja halusimme tavata heidat heti juoksumme jalkeen. Siita ajoimme iltaa myoden kohti Johannesburgia ja olimme perilla n.klo.23.00.

Olipa outo tunne kayda suihkussa ja pistaa puhtaat vaatteet paalle….

Kirjoitan Kalaharin kokemuksista lisaa ensi viikonloppuna, kun olemme ehtineet sulatella matkaa hieman lisaa ja koota ajatuksia teille asiasta kiinnostuneille. Teita blogilukijoita onkin ollut ilahduttavan paljon, viela kerran kiitokset teille kaikille, jotka olette kayneet sivuilla ja lahettaneet voimistavia terveisia. Ne on jokainen luettu ja olemme saanet niista ihan mielettoman hyva fiiliksia.

Itse juoksu sujui omalta kohdaltani erittain hyvin. Tuntuu silta, etta keho palautuu nopeasti rasituksesta ja on valmis ottamaan uusia arsykkeita vastaan nopealla tahdilla. Olin myos erittain onnekas, etten saanut mitaan isompaa vaivaa riesakseni. Tuurilla on nimittain oma osuteensa nain pitkan juoksun aikana. Ainoa mainittava pikku harmi oli oikea nilkka, joka taittui 400 kilsan kohdalla ja se antoi epamiellyttavia arsykkeita ihan maaliin asti.

Kirsin suoritus on yhdella sanalla sanottuna loistava.Palaan aiheeseen myohemmin.

Gregilla oli vaikeuksia todella paljon. E nsiksi taisi tulla akilleksen tulehdus ja se eskaloitui vahan joka paikkaan vasemmassa jalassa. Han kesti kuitenkin erittain hyvin ja pystyi juoksemaan hyvin, vaikka kipu oli valilla hirvitava. Annoin hanelle joka paiva jaahoitoa seka kaytimme jalkaan kylmahoitotuoteita, joiden avulla han varmaan paasikin eteenpain. Han on fyysisesti ja henkisesti erittain vahva henkilo, jonka kanssa lahden mieluusti myos tulevina vuosina kokemaan uusia seikkailuja.

Kirjoitan tata itse asiassa Gregin ja perheensa kauniissa kodissa, jossa viivymme tiistai-iltaan asti. Lennamme Lontoon kautta Suomeen ja olemme kotimaisemissa keskiviikkona Kaymme ainakin alustavien tietojen mukaan Ylen Aamutelkkarin vieraana heti torstaina siina 07.00 jalkeen.

Meilla ei ole mitaan ihmeempaa ohjelmaa taalla Etela-Afrikan puolella. Maanantaina on luvassa pienimuotoiset juhlat, johon on tulossa mm.entinen golf-ammattilainen (nainen), joka haluaa ehdottomasti tavata Kirsin.

Lahetan kuvia sportman.fi sivulle (vasta) noin viikon kuluttua, mutta silloin niita onkin luvassa iso liuta.

Hyvaa viikonlopun jatkoa…palaan asiaan sunnuntaina!