Hiekassa…
Terkut Kalaharista.
Tiistai, 24.8.2010
Olen sepitellyt blogikirjoituksia päivätauon aikana, jolloin takana on 29 kilometriä ja olo on ollut melko ventti. Aamun juoksun aikana on tullut useita asioita mieleen, jotka ovat unohtuneet taukoon mennessä..
Kirjoitan tätä alkuillasta ja takana on taas yksi 50 kilometrin juoksu ja kilsoja yhteensä 530 ja< rapiat.
Aamu alkaa klo.05.00 aikoihin, jolloin heräilemme teltastamme. Teltassa on kaksi sänkyä, pieni yöpöytä ja pieni matto. Pakkaamisemme jälkeen on vuorossa kevyt aamupala (paahtoleipää,kahvia) ennen 06.30 alkavaa ensimmmäistä juoksua. Lämpötila on yleensä joko hieman pakkasellla tai muutaman asteen plussalla. Juoksemme ensiksi tunnin, jonka jälkeen otamme tukiautosta jotain syötävää ja jatkamme juoksua, kunnes 29 kilsaa tulee täyteen.
Tukitiimimme on rakentanut meille keskipäivän majapaikan, jossa nautimme ruokaa (mm.puuroa, munakasta, juustoja yms). Jatkamme matkaa (21 km) noin 3-4 h levon jälkeen.
Rasituksesta nopea palautuminen on pitkän etappijuoksun a ja o. Olemme liikkellä lähes jatkuvasti, lämpötilan vaihtelut ovat suuret, joten kroppa on melko kovan stressin kourissa.. Ainakin toistaiseksi palautminen on sujunut hyvin, mutta matkaa on jäljellä vielä todella paljon.
Seuraava haaste on 200 km syvässä hiekassa juoksua, joka alkaa keskiviikkona ja kestää siis 4 päivää. Etemme edelleen etappi kerrallaan, joten ei mennä asioiden edelle.
Olemme saapuneet siis tiistai-illan leiriiin, joka on todella upealla paikalla. Leiriämme koristaa tuhannet keltaiset kukat ja punertava hiekka. Syömme pikapuolin vahvan iltapalan (kanaa lisukkeineen ja suklaakakkua), jonka jälkeen juomme lasilliset kuivaa siideriä Afrikan tähtien (ja täysikuun)alla ja kuuntelemme nuotion räiskettä. Ei hullumpaa.
Keskiviikko 25.8. (aamupäivä))
Saimmme eilen illalla vieraita leiriin.Botswanan radio on kuuleman mukaan kertonut matkastamme , joten ihmiset tulevat mieluusti juttelemaan kanssamme ja jotkut juoksevat jopa useita kilometrejä perässämme.
Juoksimme tänään aamulla 29 kilometriä upotttavassa hiekassa, joka meni yllättän hienosti,. Viime talven lumihankijuoksuta on yllättävän paljon apua, sillä upottavassa hiekassa juokseminen muistuttaa aika paljon hiekassa tarpomista.Pidämme parhaillaan muutaman tunnin tauon ennen ip:n 21 kilsaa.
Olemme videokuvanneet ahkerasti matkan varrella niin omaan käyttöön, kuin myös syksyllä esitettävää Kim Öhmanin (Ulkokuva Oy) tuottamaa MaxSport tv-ohjelmaa varten. Ilmoitan blogissa, kun tiedän ohjelman ajankohdan (n.30 min). Videokamera oli latingissa aamupäivän, jotyen saamme iltapäivällä kuvattua kunnon raastojuoksua.
Nyt takana on juoksua 563 kilsaa ja ryhmän henkinen&fyysinen kondis on hyvä!!
Hei, kiitos mukavasta kerronnasta päivärytmistä ja ruokailuistanne.
Onko Gregin akillesjänne paranemaan päin vai sinnittelettekö “poppakonstein”?
terv. Mari ja Risto Espoosta
Hei Jukka ja Kirsi,
Paljon kiitoksia nopeista kommenteista.
Vielä muutamat kysymykset Espoosta:
– Onko siellä sama aika kuin meillä täällä Suomessa? Herätys siis klo 05.30.
– Juoksetteko eri lenkkareilla aamupäivällä ja iltapäivällä? Ehtiikö siis jalat turvota?
– Miten olette saaneet nukuttua pitkäkestoisen rasituksen aikana? Hyvä palautuminen vaatisi hyvät unet. Minulla ainakin unet huononee kun rasitus pitkittyy.
– Mistä johtuu nyt alkava syvän hiekan osuus? Loppuiko paikallinen autotie/lehmäpolku ja alkoi hiekka-aavikko?
– Mitä eläimiä olette nyt nähneet? Onko hiekkaosuudella nyt eri eläimet kuin aikaisemmin?
Kiitos suuresta seikkailusta.
Paljon voimia juoksuun,
t. Mari ja Risto Espoosta
tsemppiä,
Uskomaton auoritus! Onnea ja voimia jatkoon!
Todella tsemppistä dyynimäisessä hiekassa juoksemiseen, sen osuuden jälkeen matka onkin jo voiton puolella ja mukavia nuotiohetkiä 🙂
Keep going! Suomesta loppuivat helteet, joten nauti auringosta. Ari